Ihmisen parhaaksi -tunnustus ikäihmisten perhehoitomallia kehittäneelle Sanna Kososelle

Sanna Kosonen on vuodesta 2010 lähtien toiminut ensin Itä-Suomessa ja sittemmin valtakunnallisesti edelläkävijänä ikäihmisten perhehoidon kehittämisessä sekä eri toimijoita yhdistävien käytännön mallien luomisessa. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, minkä lisäksi hän on suorittanut Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK).

– Täällä meillä Suomessa on vielä paljon tekemistä ikäihmisten perhehoidon parissa, eikä sen tärkeyttä valitettavasti aina ymmärretä. Ikääntyneet saattavat kokea olevansa taakaksi muille, ja tästä ajatusmallista meidän pitäisi päästä yli. Vanhuus ei ole sairaus ja vanhanakin kaikkien pitäisi pystyä elämään oman näköistään merkityksellistä elämää. Perhehoitomallissa tämä toteutuu hyvin, sanoo Kosonen.

Kosonen on muun muassa suunnitellut perhehoidon ohjeita, valmennuksia ja materiaaleja sekä toiminut perhehoidon tunnettavuuden lisäämiseksi ja elinkeinon kehittämiseksi erityisesti maaseudulla. Hän on valmistellut ja koordinoinut useita eri hankkeita ja tuonut useissa työrooleissaan yhteen eri toimijoita, muun muassa koulutus-, viranomais-, vapaaehtoistoimija- ja omaishoitotahoja. Lisäksi hän on toiminut perhehoitajien kouluttajana. Kosonen on yhdistänyt työhön myös esimerkiksi luontomenetelmiä.

– Toivoisin, että päättäjät osaisivat katsoa perhehoitomallin vaikuttavuutta nykyistä syvällisemmin. Kyse on tietenkin ennen kaikkea hyvän elämän mahdollistamisesta ikäihmisille, mutta myös taloudellisista näkökohdista. Niillä alueilla, joissa perhehoitoa on vahvasti kehitetty, on käynyt ilmi, että perhehoito on monella tavalla myös taloudellisesti vaikuttavaa. Tietoa perhehoitomallin vaikuttavuudesta on jo olemassa, toivottavasti sitä hyödynnettäisiin jokaisen hyvinvointialueen palvelurakenteita pohdittaessa, Kosonen painottaa.

– Luontomenetelmien käyttämisen taustalla on oma vahva luontosuhteeni. Lähes kaikki ikäihmisemme ovat eläneet vahvassa kontaktissa luontoon, ja luonnolla olisi heille edelleen paljon annettavaa. Meidän on mahdollistettava luontokontaktin jatkuminen heille. Esimerkiksi muistisairaan ihmisen tunnemuisti on vahva ja tutut aistimukset, kuten metsän tuoksut, maut ja kauneus, voivat olla portti muistoihin, jotka eivät muuten enää avautuisi. Perhehoitajat mahdollistavat ikäihmisille monipuolisia luontoelämyksiä jopa silloinkin, kun liikkuminen itsenäisesti ei enää millään metsässä onnistuisi. Ikääntyneenäkin toimintakyky voi lähteä vahvistumaan, kun aktiivinen elämä, liike ja ilo palaavat päiviin.

Tällä hetkellä Perhehoitoliiton kehittämispäällikkönä työskentelevä Kosonen tekee paljon vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan. Vaikka työtä on vielä paljon, kokee hän olevansa etuoikeutetussa asemassa.

– On hienoa päästä puhumaan aiheesta, josta minulla on paljon kokemusta ja jota itse arvostan suuresti. Olen nähnyt omin silmin perhehoidon vaikutukset: henkilö, joka tullessaan on kadottanut suuren osan sanavarastostaan yksinäisyyden vuoksi tai jonka liikkuminen on ollut hyvin epävarmaa, saattaa seuraavalla vierailulla tulla perhehoitajan kanssa mustikkametsästä suupielet sinisinä ja puhetta pulputtaen. Monimuotoinen perhehoito mahdollistaa oman näköisen elämän sekä hoitajille että hoidettaville. Perhehoitoon kannattaakin resursoida nykyistä enemmän, Kosonen summaa.

Vaikuttavaa työtä ikäihmisten hyväksi

Palkintoraadin mukaan Kosonen on tehnyt innovatiivista ja vaikuttavaa työtä ikääntyneiden perhehoitomallin kehittämisen parissa. Aihe on tärkeä ja siihen liittyvä osaaminen koskee monien sote-ammattilaisten työtä. Työssä painottuvat eettiset ja inhimilliset näkökohdat taloudellisen vaikuttavuuden lisäksi.

Kososen tulevaisuuteen katsova työ on parhaimmillaan monistettavissa eri alueille, ja alun perin työn lähtökohtana on ollutkin ikääntyneiden inhimillisen hoivan turvaaminen maaseudulla. Hän on alusta saakka tehnyt laajaa ja tuloksekasta yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Palkintoraati arvostaa Kososen rohkeutta puhua suoraan perhehoidon lisäämisen puolesta ja viedä sanomaa eteenpäin eri tahoille.  

Sairaanhoitajien arvostama ja pitkäikäinen tunnutus

Ihmisen parhaaksi -tunnustusta on jaettu vuodesta 2008 lähtien. Tunnustuksen tarkoituksena on tuoda esiin hoitoalan edistyksellistä kehittämistyötä ja innovaatioita. Se voidaan myöntää henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tunnustuksen saajan toiminnasta välittyvät ihmisen arvostus ja vastuullisuus, ja sitä voidaan pitää yhteiskunnallisesti merkittävänä.

Ihmisen parhaaksi 2024 -palkintoraatiin kuuluivat: Rainer Hiltunen, tasa-arvovaltuutettu; Taru Koivisto, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö; Armi Murto, talousjohtaja, Suomen Sairaanhoitajat; Anne Pienimaa, asiantuntija, Suomen Sairaanhoitajat.

Sanna Kosonen vastaanotti Ihmisen parhaaksi -tunnustuksen Sairaanhoitajapäivien avajaisissa keskiviikkona 2.10. Helsingin Messukeskuksessa. Kuvia palkintojenjakotilaisuudesta Messukeskuksen kuvapankissa https://mediabank.messukeskus.com ke 2.10. noin klo 11.30 alkaen.

Sairaanhoitajapäivät jatkuvat Helsingin Messukeskuksessa vielä huomenna torstaina 3.10. Hoitotyön suurimman vuosittaisen koulutus- ja näyttelytapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajat ja Helsingin Messukeskus.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Ihmisen parhaaksi 2024 -tunnustuksen saaja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi , p. 040 310 1442

Helsingin Messukeskus, viestinnän asiantuntija Antti Karjunen, antti.karjunen@messukeskus.com, p. 050 574 3444