Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Äitienpäivän kunniamerkit 2025 – tee esitys viimeistään 1.11.

Jaa

Aluehallintovirastot pyytävät 1.11.2024 mennessä esitykset vuoden 2025 äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi. Esityksen voivat tehdä kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä palkittavan biologiset ja ei-biologiset lapset. Saamiensa esitysten pohjalta aluehallintovirastot tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle omat esityksensä, ja ministeriö esittää kunnianmerkin saajat ritarikunnille.  

Äitienpäivän kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein, jonka ritarikunnat myöntävät lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä ansioituneille. Tasavallan presidentti luovuttaa kunniamerkit äitienpäivänä 2025 valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesitykset ritarikunnille. Kansalaisten ja yhteisöjen tulee tehdä esityksensä kunniamerkin saajista siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella saajaehdokkaat asuvat. Äitienpäiväkunniamerkin hakeminen sekä äideille jaettavat mitalit ovat maksuttomia. 

Kuka voi saada äitienpäivän kunniamerkin? 

Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat äidit edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä, esimerkiksi ansiotyössä käyviä, yksinhuoltajia, maaseudun emäntiä, sekä eri vähemmistöryhmiä, kuten romaneja, saamelaisia ja maahanmuuttajia. 

Esimerkillisen kasvatustyön sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisen lisäksi kunniamerkin perusteluna voi olla laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä. 

Kuka voi esittää äitienpäivän kunnianmerkkiä? 

Omat lapset voivat tehdä kunniamerkkiesityksen. Silloin siihen tulee sisältyä vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen. Jos äitienpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle äidille, esim. kasvatti-, sijais- tai tukiperheen äidille, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi esimerkiksi perheen hyvin tuntevan ja perheessä asuneen lapsen puoltokirje.  

Myös muut omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia kunniamerkkiesityksen osalta, mutta tällöin esityksen tekijänä tulee olla viranomainen, järjestö tai muu yhteisö. Omaisten, tuttavien ja naapureiden tulee siis olla yhteydessä mahdolliseen esityksen tekijätahoon. 

Mihin avit kiinnittävät huomioita ehdotuksissaan sosiaali- ja terveysministeriölle?  

Ehdotuksissaan aluehallintovirastojen tulee huomioida, että kunniamerkin saajaehdokkaat edustavat tasapuolisesti äitejä ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. 

Aluehallintovirastot ottavat kunniamerkkiesityksissään myös huomioon tasapuoliset alueelliset jakaumat sekä ruotsinkielisen väestön osuuden.  

Miten äitienpäivän kunniamerkkiä haetaan? 

Äitienpäivän kunniamerkkiesitykset tehdään Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Lomakkeet toimintaohjeineen löytyvät Suomi.fi-palvelusta (suomi.fi) ja sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivustolta (stm.fi). Lomakkeet voi myös tilata aluehallintovirastoista.

Kunniamerkkiesitykset tulee toimittaa viimeistään 1.11.2024 sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toimialueella saajaehdokas asuu:

  • Kanta-Häme, Päijät-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala: 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 1, 13035 AVI 
    Lisätietoa: Leena Tulokas, kehittämispäällikkö 

  • Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala: 
    Itä-Suomen aluehallintovirasto, PL 2, 13035 AVI 
    Lisätietoja: Eeva Eriksson, tarkastaja

  • Lappi:
    Lapin aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 3, 13035 AVI
    Lisätietoa: Eija Kallo, tarkastaja 

  • Varsinais-Suomi ja Satakunta: 
    Lounais-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 4, 13035 AVI 
    Lisätietoa: Pirjo Ojanen, suunnittelija 

  • Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa:
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 5, 13035 AVI 
    Lisätietoa: Kirsi Mäenpää, tarkastaja 

  • Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: 
    Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 6, 13035 AVI 
    Lisätietoa: Leena Meriläinen, kehittämispäällikkö 

        Kaikkien lisätiedon antajien sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@avi.fi. Puhelimitse heidät tavoittaa puhelinvaihteen kautta: 0295 016 000. 

        Lisätietoa:

        Avainsanat

        Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.

        Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

        Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

        Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

        Förvaltningsdomstolen beviljade NCC Industry Oy rätt att avvika från förbudet att äventyra naturtillståndet i källorna i Sibbo29.4.2025 15:58:08 EEST | Pressmeddelande

        Vasa förvaltningsdomstol upphävde Regionförvaltningsverket i Södra Finlands beslut som hindrade NCC Industry Oy från att avvika från förbudet att äventyra naturtillståndet i Staverkärr i Sibbo. Förvaltningsdomstolen ansåg att källorna i området inte längre är i naturtillstånd på grund av tidigare avverkningar och utdikningar.

        Regionförvaltningsverken bekämpar marginalisering bland unga med statsunderstöd på över 28 miljoner euro29.4.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande

        Regionförvaltningsverken har beviljat över 28 miljoner euro i statsunderstöd för uppsökande ungdomsarbete och ungdomsverkstäder. Målet med det uppsökande ungdomsarbetet är att nå unga som behöver stöd och hänvisa dem till de tjänster de behöver. I ungdomsverkstäderna hjälper man unga att få tillträde till en utbildning, arbetslivet eller någon annan service som de behöver. Tack vare de understödda verksamheterna får drygt 33 000 unga hjälp och stöd varje år.

        Aluehallintovirastot torjuvat nuorten syrjäytymistä yli 28 miljoonan euron valtionavustuksilla29.4.2025 13:00:00 EEST | Tiedote

        Aluehallintovirastot ovat myöntäneet yli 28 miljoonan euron valtionavustuksen etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Nuorten työpajatoiminnassa nuorta autetaan pääsemään kiinni koulutukseen, työelämään tai muuhun hänelle tarpeelliseen palveluun. Avustettavilla toiminnoilla autetaan ja tuetaan reilua 33 000 nuorta vuosittain.

        Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

        Tutustu uutishuoneeseemme
        World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye