Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämä: EU-politiikan johtotähdeksi talouden kasvu  - yhteistä investointirahoitusta on vahvistettava

Jaa

EK:n näkemyksen mukaan seuraavan EU-komission tärkein tehtävä on kilpailukyvyn parantaminen. Vihreästä siirtymästä on tehtävä kasvun moottori. Investointirahoituksen valmistelussa juna liikkuu jo vauhdilla. Suomen on vaikutettava nyt sen puolesta, että EU-tason rahoitus tulee perustumaan aitoon kilpailuun. Suomi pärjää, kun rahoitus kohdistuu yritysten parhaille hankkeille. EK:n tuoreissa kyselytuloksissa korostuu Suomen yrityskentän toive EU:n sujuvammasta sääntelystä ja raportointivelvoitteiden kohtuullistamisesta. 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti odotuksiaan komission seuraavaan työohjelmaan samalla kun järjestö juhlisti viiden vuosikymmenen mittaista vaikuttamistyötä Brysselissä – Suomen elinkeinoelämä perusti oman toimiston Brysseliin vuonna 1974.

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin uuden komission isot suuntaviivat vastaavat hyvin EK:n tavoitteita, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Erinomaista on kilpailukyvyn ja investointien aiempaa voimakkaampi korostaminen sekä niiden linkittäminen vihreään siirtymään. Myös puolustusteollisuuden ja varautumisen vahvistaminen on tärkeää. Sisämarkkinoiden vahvistamisessa on syytä huomioida myös palvelukaupan kasvupotentiaali, jolla on positiivinen vaikutus Euroopan työllisyyteen. Ratkaisevaa on kuitenkin se, millä keinoin tavoitteet aiotaan toteuttaa. Tässä on vaikuttamisen paikka”.

Huolia Häkämiehen mukaan liittyy erityisesti kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaan. Vihreiden investointien houkutteluun on pakko löytää EU-tason ratkaisu, jotta vältetään ylilyönnit jäsenmaiden välisessä valtiontukikilpailussa.

Keskiössä puhtaan teollisuuden ohjelma Clean Industrial Deal

Kasvukäänteen onnistumisen kannalta EK pitää erityisen merkittävänä Clean Industrial Deal -ohjelmaa, joka läpileikkaa Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä osa-alueita.

Clean Industrial Dealin keskeistä sisältöä tulee olemaan vihreiden investointien voimakas kiihdyttäminen ja sitä koskevien rahoitusratkaisujen kehittäminen. Suomella on erinomaiset edellytykset tällaisten investointien kotiuttamiseksi. Investointirahoituksen juna liikkuu jo, eikä Suomessa kannata Häkämiehen mukaan jumittua pelkkään yhteisvelkakysymykseen:

”Olennaista on se, että tulevan rahoituksen pelisäännöt ja ennen kaikkea jakoperusteet saadaan viritettyä mahdollisimman fiksusti, Euroopan kilpailukykyä aidosti vahvistaen.”

Investointirahoituksen jakoperusteiden osalta EK ajaa kahta tavoitetta:

  • Rahoitusta tulisi kohdentaa suoraan yrityksille ja niiden investointihankkeille - ei jäsenmaille korvamerkittynä esimerkiksi niiden BKT-osuuksien mukaisesti.
  • Rahoituksen saaminen pitää ratkaista kilpailullisesti: parhaat hankkeet voittakoot. Kun yritykset kilpailevat rahoituksesta hankkeittensa aidon innovatiivisuuden perusteella, on Suomella mahdollisuudet päästä saamapuolelle.


Rahoituksen osalta EK odottaa EU:lta myös selkeää suunnitelmaa Ukrainan jälleenrakentamisen edistämiseksi sekä sodan aikana että sen jälkeen. Järjestö esittää EU-tasolle konsortiomallia, jonka avulla eurooppalaiset yritykset saataisiin laajasti mukaan jälleenrakentamiseen. Näitä kestäviä eurooppalaisia jälleenrakennusratkaisuja tarvitaan tukemaan Ukrainan tietä kohti EU-jäsenyyttä.

Sääntely on toimeenpantava kilpailukykyä ja tuottavuutta parantaen

Digitalisaatiosta, datasta, tekoälystä ja muista uusista teknologioista on saatava irti enemmän tuottavuus- ja kasvuhyötyjä. Avainasemassa on digisääntelyn viisas toimeenpano. Massiivinen regulaatio on hidastuttanut teknologian ja talouden kehitystä Euroopassa, mihin myös Draghin raportissa kiinnitetään huomiota. Siksi Suomella on aihetta iloita komissaari Henna Virkkusen painavasta salkusta. Poliittisesti kokeneen ja kunnianhimoisen komissaarin johdolla Euroopalla on edellytykset lähteä rakentamaan teknologista edelläkävijyyttä.

Paremman sääntelyn rima on nostettava korkealle kautta linjan. Raportointivelvoitteiden karsiminen on EK:n kyselytulosten mukaan Suomen yrityskentän suosittama ykköskeino EU:n kilpailukyvyn nostamiseksi, huomauttaa Häkämies:

”On tärkeää tarttua von der Leyenin aloitteeseen, jonka mukaan EU haluaa vähentää yritysten raportointivelvoitteita neljänneksellä ja pk-sektorin osalta jopa 35 prosentilla. Tätä tavoitetta on lähdettävä toteuttamaan konkreettisella, mitattavalla ja tuloksia tuovalla tavalla”.

Suomalaisen yrityskentän ykkösprioriteettina sujuvampi sääntely

Selvitimme yrityskyselyn avulla Suomen työnantajakentän odotuksia lähivuosien EU-politiikkaan:

  • Euroopan kilpailukyvyn parantamisen ylivoimaisesti tärkeimpänä keinona yritykset näkevät yritysmyönteisen sääntelyn ja raportointivelvoitteiden vähentämisen (yli 60 prosenttia vastaajista piti tärkeänä).
  • Euroopan globaalin investointivetovoiman vahvistamisen keinoista sai eniten kannatusta luvituksen ja muun viranomaisasioinnin sujuvoittaminen (65 prosenttia vastaajista piti tärkeänä). Toiseksi tärkeimpänä investointivetovoiman vahvistajana pidettiin EU:n lainsäädännön ennustettavuutta (50 prosenttia).  
  • 95 prosenttia yrityksistä arvioi, että Suomen on vaikutettava EU-sääntelyyn aktiivisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. 92 prosenttia pitää tärkeänä, että Brysselin EU-virkoihin saadaan riittävästi suomalaisia turvaamaan Suomen olojen tuntemusta ja tiedonkulkua.


Yrityskyselyyn vastasi 430 yritystä syyskuussa 2024. Tutustu tuloksiin infografiikkana.
 

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097).

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

KUTSU 8.10. - Analyysi vihreiden investointien vaikutuksista Suomen kansantalouteen19.9.2024 14:40:00 EEST | Kutsu

Aika: ti 8.10. klo 12 - 13 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomessa on seurattu vihreään siirtymään liittyvän investointiaallon etenemistä – hankeaikomukset ovat yltäneet EK:n dataikkunan mukaan 270 miljardin euron mittakaavaan. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Nyt saadaan ensimmäistä kertaa tarkempaa analyysia siitä, mikä on näiden investointien kansantaloudellinen potentiaali – mikäli hankeaikomukset etenevät ja ne saadaan toteutumaan Suomessa. EK on tilannut yhdessä toimialajärjestöjen kanssa konsulttiyhtiö Swecolta raportin, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin: Vihreän siirtymän investointihankkeiden vaikutukset bruttokansantuotteeseen, kiinteistöverokertymään, palkansaajien ansiotuloveroon, yhteisöveroon sekä työllisyyteen. Lisäksi analyysissä saadaan toimialakohtaisesti eriteltyä tietoa seuraavien alojen talousvaikutuksista: akkuteollisuus, vedyn tuotanto ja jalostaminen, biotuotteet ja bioenergia sekä tuuli- ja a

EK:n jäsenkysely: 3 kk:n sääntö vaikeuttaa Suomen houkuttelevuutta17.9.2024 08:17:40 EEST | Tiedote

Hallituksen esitys kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta, saa EK:n yrityskyselyssä tuomion. 3 kuukauden säännöllä olisi 59 prosentin mielestä kielteinen vaikutus Suomen maineelle työperusteisen maahanmuuton kohteena. Vain 22 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei muutoksella olisi vaikutusta Suomen maineelle kansainvälisten osaajien mielissä.

EK:n selvitys: Palkkojen paikallinen sopiminen etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla11.9.2024 08:15:43 EEST | Tiedote

Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä 2010-luvulla paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus yksityisellä sektorilla oli noin 20 prosenttia, kun viime neuvottelukierroksen jälkeen vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna. Naapurimaassa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla. Neuvottelujärjestelmien palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat osin Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon kansainvälisen kilpailukyvyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye