Ukkoskaudella salamoi keskimääräistä enemmän ‒ alkukesä oli erityisen aktiivinen
Ukkoskauden salamamäärä nousi neljänneksen yli pitkän ajan keskiarvon. Touko- ja kesäkuussa Suomessa havaittiin kaksinkertainen määrä maasalamoita keskimääräiseen verrattuna.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 140 700 maasalamaa. Määrä on noin neljäsosan suurempi kuin ajanjakson 1991–2020 keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 113 100. Ukkosia esiintyi koko Suomen alueella, mutta eniten salamoi maan etelä- ja keskiosissa.
Eniten ukkosti alkukesällä. Touko- ja kesäkuun salamamäärä oli yli kaksinkertainen kyseisten kuukausien keskiarvoon nähden: toukokuussa havaittiin 22 400 maasalamaa ja kesäkuussa 56 300 maasalamaa.
"Toukokuussa on havaittu yli 22 000 maasalamaa vain kuusi kertaa aikaisemmin vuodesta 1960 alkavan mittaushistorian aikana", kertoo ukkostutkija Meri Virman Ilmatieteen laitokselta.
Yli puolet kesäkuun salamamäärästä saatiin kesäkuun kahden ensimmäisen päivän aikana. Eniten koko kesänä salamoi 1. kesäkuuta, jolloin Suomessa havaittiin noin 14 100 maasalamaa, sekä 2. kesäkuuta, jolloin havaittiin noin 21 200 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman päiviä esiintyy Suomessa keskimäärin kerran kahdessa vuodessa. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa rajuja ukkosia esiintyi laajoilla alueilla ympäri Suomea pohjoisinta Lappia myöten.
Loppukesä oli alkukesää vaisumpi
Loppukesällä salamoi keskimääräistä vaisummin. Heinä- ja elokuussa havaittiin vain noin 37 900 ja 20 600 maasalamaa, kun kyseisten kuukausien ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvot ovat 54 300 ja 24 300 maasalamaa.
Syyskuussa ylitettiin 30 vuoden keskiarvo, kun maasalamoita havaittiin 3 600, mutta salamamäärä jäi silti selvästi pienemmäksi kuin muina kuukausina.
"Pitkällä aikavälillä Suomessa salamoi keskimäärin eniten heinäkuussa. On kuitenkin tyypillistä, että maasalamoiden määrässä esiintyy suurta kuukausien ja vuosien välistä vaihtelua", kertoo ukkostutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta.
Ukkoskausi alkaa Suomessa yleensä toukokuussa ja päättyy yleensä syyskuussa. Tänä vuonna ukkosista saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2024 maan etelä- ja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa. Ukkosta voi esiintyä myös talviaikaan, mutta se on melko harvinaista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812
Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Syyskuu oli jälleen monin paikoin ennätyksellisen lämmin1.10.2024 11:17:56 EEST | Tiedote
Edellinen ennätyslämmin syyskuu oli vastikään vuosi sitten. Esimerkiksi Sodankylässä todennäköisyys näin lämpimälle syyskuulle on nykyilmastossa noin 23-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Kesä 2024 oli Euroopassa kaikkien aikojen lämpimin27.9.2024 11:05:32 EEST | Tiedote
Kesä-, heinä- ja elokuun keskimääräinen ilman lämpötila Euroopassa oli ennätyksellisen korkea: 1,54 °C yli vuosien 1991–2020 keskiarvon.
Kesän UV-kertymä oli etelässä hieman tavanomaista suurempi, pohjoisessa tavanomaista pienempi ‒ lämpimästä kesästä huolimatta26.9.2024 15:27:32 EEST | Tiedote
Suojautumisraja eli UV-indeksin arvo kolme saavutettiin Etelä-Suomessa kesä-elokuussa lähes joka päivä.
Suomen rannikolla on käynnissä merilämpöaalto13.9.2024 15:45:53 EEST | Tiedote
Itämeren lämpötilat ovat rannikkomittausten perusteella poikkeuksellisen korkeat syyskuulle. Ilmatieteen laitoksen uusi työkalu paljastaa käynnissä olevan merellisen lämpöaallon.
Metaanin satelliittimittaukset kattavat Arktisen alueen ennätyslaajasti ja luotettavasti11.9.2024 10:13:50 EEST | Tiedote
Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa metaanin satelliittihavaintojen luotettavuus ja kattavuus Arktisella ja boreaalisella alueella on määritetty ensimmäistä kertaa. Eurooppalainen satelliittimittalaite TROPOMI tekee pohjoisilla alueilla jopa noin seitsemän miljoonaa havaintoa kuukaudessa, ja sen suhteellinen virhe on alle yksi prosenttia. Tutkimuksen tulokset auttavat esimerkiksi ikiroudan metaanipäästöjen tunnistamisessa avaruudesta käsin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme