ELY-keskukset

Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla

Jaa

Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen.  Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.

Valkoposkihanhia Kontiolahden Pöllönvaarassa 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Kontiolahden Pöllönvaarassa 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Viimeisen viikon aikana valkoposkihanhien syysmuutossa on tapahtunut reipasta etenemistä. Barentsinmeren pesimäkannan lintuja on saapunut Suomeen isoja määriä, ja syysmuutto etenee vauhdilla. Syksyn valkoposkihanhimuutto on ollut erikoinen, sillä isoja muuttajamääriä on BirdLife Suomen lintutietopalvelun mukaan havaittu niukasti ajankohtaan nähden. Arvioidaan, että iso osa valkoposkihanhista on saapunut pimeän aikana Suomen alueelle.

Toinen ehkä yllättävä piirre on hanhien reipas eteneminen Suomessa, sillä vastatuulien oletettiin pitelevän lintuja samoilla pelloilla. Perjantain 27.9. Pohjois-Karjalassa toteutetusta varsin kattavasta hanhilaskennassa Polvijärven ja Outokummun peltojen tulokseksi saatiin noin 45 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Sunnuntaina 29.9. alueella oli enää muutama tuhat valkoposkihanhea. Valkoposkihanhet jatkoivat ilmeisesti sunnuntaiaamuna muuttoa ja ovat nyt Pohjois-Karjalan lisäksi toisella päälevähdysalueella Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson laajalla peltovaltaisella alueella.

Jakson isoin muuttajamäärä on laskettu tiistaina 1.10. Savonlinnan Punkaharjulla, jossa laskettiin 18 000 muuttavaa valkoposkihanhea sekä 2 500 lajilleen määrittämätöntä hanhea. Summa on viikon ainoa laskettu viisinumeroinen muuttajamäärä. Syysmuuttoa on tapahtunut tietävästi kuluneen viikon jokaisena päivänä. Esimerkiksi tiistaina 1.10. Vienanmereltä saapui Itä- ja Kaakkois-Suomeen yhteensä muutama kymmenentuhatta valkoposkihanhea. Tänään keskiviikkona 2.10. on ollut kovaa lounaaseen suuntautuvaa hanhimuuttoa Kaakkois-Suomessa.

Levähtäjiä ja ruokailevia valkoposkihanhia on sen sijaan havaittu paljon enemmän. Suurimmat havainnot ovat reilusti yli kymmenentuhannen valkoposkihanhen usealla eri alueella. Esimerkiksi lauantaina 28.9. Pohjos-Karjalan Rääkkylässä havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.

Suomalais- ja saksalaistutkimusten GPS-lähetinhanhista vain yksi on paikannettu Suomeen. Paikannus on tehty Pohjois-Karjalan Liperiin, mutta ison dataviiveen takia todellisuudessa lähetinhanhia lienee jo useampi Suomessa. Tämä varmistuu lähipäivinä.

Mutta miltä vaikuttaa säätila lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?

”Valkoposkihanhien päämuutolle vallitsee hyvä sää seuraavien kolmen päivän aikana. Tuuli on sopiva jo tänään, mutta iltapuolella sadealue Itä-Suomessa voi hillitä vielä lähtöä. Erityisen hyvä muuttosää vallitsee huomenna torstaina, kun heikko tuuli käy pohjoisesta ja pieni korkeapaineen selänne vallitsee Suomessa ja Vienassa. Sen jälkeen läntinen tuuli voi siirtää hanhia Suomen kaakkoispuoliselle reitille. Näillä näkymin hyvää muuttosäätä on taas sunnuntaina ja maanantaina. On vaikea sanoa tuoko oiva muuttosää vain lisää hanhia Suomeen, vai joko täällä olevat hanhet lähtevät suurin joukoin pois.”

Karkeasti arvioiden Suomessa on nyt muutama satatuhatta valkoposkihanhea, tai ehkä jopa neljäsosa koko Barentsinmeren valkoposkihanhikannasta. Pieni osa kannasta on jo jättänyt Suomen tai ohittanut Suomen rajan kaakkoispuolelta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoitti ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Kuvat

Valkoposkihanhia Kontiolahden Pöllönvaarassa 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhia Kontiolahden Pöllönvaarassa 1.10.2024. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote

Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.

Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.

Sinileväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)26.9.2024 14:10:58 EEST | Tiedote

Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin syyskuun mittaan vähentynyt, on lämmin syksy pitänyt vedet lämpiminä ja sinilevähavaintoja on tehty edelleen kuluneella viikolla (vko 39) sekä sisävesillä, että merialueen havaintopaikoilla. Sinilevää havaittiin kuitenkin vain viidellä havaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät olivat pääasiassa vähäisiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye