Naistenklinikka täyttää 90 vuotta
Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle Suomessa.
Naistenklinikka vihittiin käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se oli Suomen ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle. Naistenklinikan palvelut ovat aina olleet tukena elämää mullistavissa hetkissä. Sairaalassa toimii naistentautien ja raskaana olevien päivystys ja vastaanotot, synnytys- ja leikkausyksiköt, sikiötutkimusyksikkö sekä Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on kuulunut alusta lähtien myös lääkäreiden opetus.
”Tänä päivänä noin 40 prosenttia maamme kaikista gynekologian erikoislääkäreistä valmistuu Naistenklinikalta", kertoo naistentautien ja synnytysten professori, ylilääkäri Oskari Heikinheimo.
Synnytysten hoitoon erikoistunut sairaala
Naistenklinikan avajaisissa vuonna 1934 esiteltiin uusia, moderneja synnytysosastoja. Synnytyshuoneiden lisäksi niissä oli vastaanottotiloja, kylpyhuone, oma huoneensa pihtisynnytyksiä varten sekä leikkaussali. Alusta lähtien Naistenklinikalla hoidettiin myös Helsingin ulkopuolelta tulevia vaikeita synnytyksiä. Vuonna 1975 valmistuneen laajennusosan myötä synnytyshuoneet muuttuivat yhden hengen huoneiksi ja tukihenkilö pääsi mukaan synnytykseen.
Aluksi vastasyntyneet nukkuivat erillisissä lastenhuoneissa, joista heidät vietiin äitien luokse imetyksen ajaksi. Vierihoidon yleistyttyä hoitohenkilökunnan työn painopiste on siirtynyt lastenhoidosta koko perheen tukemiseen. Vuonna 2017 Meilahdessa käyttöön otettiin Perhepesähotelli, jonne hyväkuntoinen vastasyntynyt ja perhe voivat siirtyä Naistenklinikalta. Kätilöillä on ollut keskeinen rooli pehmeiden synnytystapojen käyttöönotossa ja perhemyönteisyyden edistämisessä.
Vuonna 2023 Naistenklinikalla syntyi 7880 lasta. Loppuvuodesta 2024 Naistenklinikan peruskorjattuihin tiloihin avataan uusi synnytysyksikkö, joka tarjoaa yksilöllisen ja pehmeän ympäristön niille synnyttäjille, joilla ei ole ennakkoon todettuja riskitekijöitä. Jatkossa Naistenklinikalla on kaksi synnytysyksikköä, joista toisessa hoidetaan edelleen koko HUSin alueen vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset.
Naistentautien hoidon edelläkävijä
Naistenklinikka on erikoistunut vaativien naistentautien, kuten syöpien, hoitoon. Sen perustaja professori Seth Wichmann hankki sairaalaan maan ensimmäiset sädehoitolaitteet. Vuodesta 1995 lähtien Naistenklinikalle on keskitetty Uudenmaan ja Helsingin gynekologisten syöpien hoito. Nykyään kohdunrungon syöpiä ja vaikeaa endometrioosia voidaan leikata modernilla leikkausrobotilla.
”Naistenklinikka on ollut edelläkävijä tähystyskirurgian ja vastaanottokäynnillä tehtävien toimenpiteiden kehittämisessä. Modernien hoitomenetelmien ansiosta esimerkiksi virtsankarkailua tai erittäin runsaita kuukautisia voidaan nykyään hoitaa ilman suuria avoleikkauksia”, Heikinheimo kertoo.
Lapsettomuutta hoidettiin Naistenklinikalla aluksi kirurgisesti, ja hormonivalmisteet tulivat käyttöön vasta myöhemmin. Suurin harppaus tehtiin vuonna 1983, jolloin koeputkihedelmöityshoidot aloitettiin kokeiluluontoisesti. Jo seuraavana keväänä Naistenklinikalla syntyi Suomen ensimmäinen koeputkilapsi. Itsellisille äideille ja naispareille lapsettomuushoitoja on annettu HUSissa vuodesta 2020 lähtien.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oskari Heikinheimo, ylilääkäri, professori
Naistentaudit ja synnytykset, HUS
p. +358 50 427 1533
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 30 december 202420.12.2024 14:43:50 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 30 december 2024 för att behandla bland annat verkställigheten av HUS sammanslutningens stämmas beslut av den 19 december 2024. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 30.12.202420.12.2024 14:43:50 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 30.12.2024 käsittelemään muun muassa HUSin yhtymäkokouksen 19.12.2024 tekemien päätösten toimeenpanoa. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Studie: Av två liknande hiv-läkemedel ger enbart det ena kolesterol- och viktminskning – möjlig orsak hittad i tunntarmen20.12.2024 09:17:24 EET | Pressmeddelande
I en studie som väckt internationellt intresse undersökte Kai Kauppinen varför två hiv-läkemedel av samma typ påverkar kolesterolvärden och vikt på olika sätt. Kauppinen specialiserar sig på invärtesmedicin. Forskningsresultaten antyder att orsaken finns i förändringar i tarmluddet i tunntarmen.
Tutkimus: Kahdesta samantyyppisestä hiv-lääkkeestä vain toinen laskee kolesterolia ja painoa – mahdollinen syy löytyi ohutsuolesta20.12.2024 09:17:24 EET | Tiedote
Sisätauteihin erikoistuva lääkäri Kai Kauppinen selvitti kansainvälistäkin huomiota saaneessa tutkimuksessaan sitä, miksi kaksi samantyyppistä hiv-lääkettä vaikuttaa kolesteroliin ja painoon eri tavoin. Tutkimustulokset viittaavat syyn löytyvän ohutsuolen suolinukan muutoksista.
Study: Only one of two HIV drugs of the same type reduces cholesterol and causes weight loss – possible cause found in the small intestine20.12.2024 09:17:24 EET | Press release
In a study that has attracted international attention, Kai Kauppinen, – a physician specialising in internal medicine – conducted a study to investigate the reasons why two HIV medicines of the same type affect cholesterol and weight in different ways. The results indicate that the cause may be changes in the villi of the small intestine.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme