Itsehoitolääkeselvitys valmistui – Apteekkariliitto: Myyntipaikkojen laajentaminen lisää lääkkeiden tarpeetonta käyttöä ja voi kuormittaa entisestään terveydenhuoltoa

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) viime tammikuussa asettama itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamista pohtiva työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella hallitusohjelman mukaisesti joidenkin yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle. Työryhmän raportti julkaistiin tänään 3.10.2024.

Työryhmä katsoo, että myyntikanavien laajentaminen voidaan toteuttaa joko osana laajempaa apteekkisääntelyn kokonaisuudistusta tai erillisenä itsenäisenä jakelukanavauudistuksena. 

Lisää lääkkeiden käyttöä ja lääkehaittoja 

Apteekkariliitto näkee, että itsehoitolääkkeiden myyntipaikkojen laajentaminen apteekkien ulkopuolelle ei millään tavalla tue rationaalista lääkehoitoa. Mikäli itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa laajennetaan apteekkien ulkopuolelle, tulee valikoima rajata valmisteisiin, jotka eivät edellytä neuvontaa.  

- Vain tällä tavalla hallitusohjelman lääkitysturvallisuutta koskeva kirjaus voi toteutua. Tavoitteena pitää olla, ettei muutoksella vaaranneta lääke- ja lääkitysturvallisuutta ja etteivät lääkkeiden haittavaikutukset kohtuuttomasti lisääntyisi, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen painottaa.  

Apteekkariliiton mukaan lääkkeiden myyntipaikkojen laajentaminen lisää itsehoitolääkkeiden epätarkoituksenmukaista käyttöä ja lääkehaittoja.  

- Kokemukset Ruotsista ovat osoittaneet, että myyntikanavien laajennus on johtanut itsehoitolääkkeiden myynnin ja käytön voimakkaaseen kasvuun ja kuluttajat käyttävät niihin huomattavasti enemmän rahaa kuin ennen laajennusta, Puumalainen toteaa. 

Puumalainen painottaa, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta tavoite pitäisi mieluumminkin olla tarpeettoman lääkkeiden käytön vähentäminen kuin myynnin ja käytön kasvattaminen. 

- Toimivin lääkemarkkina ei ole se, jossa lääkkeitä myydään eniten.  Apteekkien tehtävänä on varmistaa lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö, ei lisätä myyntiä. Lääkkeitä tulisi ostaa vain tarpeeseen, sillä tarpeeton käyttö aiheuttaa haittaa yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.  

Puumalainen painottaa, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentaminen ei tuo säästöjä yhteiskunnalle vaan päinvastoin vähentää valtion apteekkiverokertymää. Muutos voi näkyä myös terveydenhuollon kuormituksen kasvuna. 

- Lääkkeiden käytön kasvu lisää myös lääkehaittoja. Tämä voi kuormittaa julkista terveydenhuoltoa entisestään. 

Voi heikentää apteekkipalveluita syrjäseuduilla 

Puumalainen varoittaa, että itsehoitolääkkeiden myynnin osittainenkin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle voi vaarantaa erityisesti syrjäseutujen apteekkien toiminnan. Apteekkeihin on viime vuosina kohdistunut isoja leikkauksia ja erityisesti monen pienen apteekin talous on jo nykyisellään vaakalaudalla.  

- Jos tässä tilanteessa apteekit menettävät myyntiä kaupan keskusliikkeille, erityisesti monet pienillä paikkakunnilla sijaitsevat apteekit voivat muuttua kannattamattomiksi. Tämä tarkoittaa, että syrjäseuduilla asuvat ihmiset joutuvat hakemaan reseptilääkkeitä entistä kauempaa. 

Puumalainen huomauttaa, että reseptilääkemyynnistä apteekkiin jäävä osuus on pienentynyt koko 2000-luvun, lääkkeiden hinnat laskeneet ja inflaation seurauksena apteekin omat kustannukset nousseet merkittävästi. Viimeksi apteekkeihin kohdistettiin suora leikkaus vuoden 2023 alussa ja tämän leikkauksen vaikutusten arviointi on vielä tekemättä.  

- Tästä syystä on välttämätöntä, että mahdolliset itsehoitolääkkeiden jakelukanavan muutokset arvioidaan osana apteekkitalouden kokonaisuudistusta ja arviossa huomioidaan muutoksen vaikutukset lääkehuollon toimintaan. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut maankattavan apteekkiverkoston säilyttämiseen. 

Ilman apteekkeja lääkärikäyntien määrä kasvaisi viidenneksellä 

Puumalainen huomauttaa, että apteekeilla on julkinen palvelutehtävä vastata avohoidon lääkehuollosta omilla alueillaan. Tuoreen selvityksen mukaan apteekkien tarjoama farmaseuttinen neuvonta säästää hyvinvointialueiden kustannuksia 855 miljoonaa euroa vuodessa. Moni asiakkaan lääkkeisiin tai itsehoitoon liittyvä ongelma pystytään ratkomaan ja ennaltaehkäisemään jo apteekissa, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä lääkäriin. Ilman apteekkien neuvontatyötä perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrä kasvaisi ESiOR Oy:n hiljattain tekemän lääkärikyselyn mukaan arviolta 20 prosenttia. 

- Hyvinvointialueet kipuilevat jo nyt talousvaikeuksien kanssa. Onko meillä varaa heikentää apteekkien toimintaedellytyksiä, jos sen seuraukset tulevat näkymään terveydenhuollon lisääntyneenä kuormituksena? Suurin hyötyjä tässä muutoksessa on päivittäistavarakauppa. 

Apteekkariliitto on jättänyt STM:n työryhmän esitykseen täydentävän lausuman (liite) yhdessä Itä-Suomen Yliopiston apteekin kanssa.

Lisätietoja:
Inka Puumalainen, farmaseuttinen johtaja, Apteekkariliitto inka.puumalainen@apteekkariliitto.fi, p. 010 6801 427.

Haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Aija Pirisen kautta: 010 6801 442, aija.pirinen@apteekkariliitto.fi