Kokoomuksen Vestman: Maahanmuuttajaoppilaiden pääsylle peruskoulun yleisopetukseen tasovaatimukset

Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tutkimus maahanmuuttajalasten heikosta osaamistasosta on herättänyt julkista keskustelua. Erityisen huolestuttavaa on, ettei 61 prosentilla ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsista ole riittäviä tietoja ja taitoja selviytyä yhteiskunnassa heikon lukutaidon vuoksi.

Toisen polven maahanmuuttajatkaan eivät täysin kuro tätä ongelmaa kiinni, sillä heistä 39 prosentilla lukutaito on heikko. Ei-maahanmuuttajataustaisilla vastaava luku on 18 prosenttia. Vestmanin mukaan tämä kertoo karua kieltä koko kotoutumisen ja kotoutumispolitiikan epäonnistumisesta.

”Suomalaisen peruskoulun heikoin kohta on riittämätön valmistava opetus. Se ei nykyisellään turvaa maahanmuuttajalapsille ja -nuorille välttämätöntä luku- ja kirjoitustaitoa yleisopetuksessa pärjäämiseksi. Jos yleisopetusluokassa on maahanmuuttajavaltaisissa lähiökouluissa iso määrä oppilaita, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä siellä pärjätä, yleisopetus kärsii”, Vestman sanoo.

Ratkaisuksi Vestman nostaa esille tasovaatimusten laatimisen ja edellytyksen niiden läpäisemisestä, jotta valmistavasta opetuksesta voisi siirtyä yleisopetukseen. Vestmanin mukaan hallituksen tavoite enintään kahden vuoden mittaisesta valmistavasta opetuksesta on juuri oikea.

”On ilmeistä, että isolle osalle maahanmuuttajalapsista vuosi valmistavaa opetusta ei riitä. On siten vastuutonta, että kunnat ja koulujärjestelmä ikään kuin ”dumppaavat” oppilaita yleisopetukseen ilman valmiuksia siellä pärjätä. Onneksi hallitusohjelma puuttuu tähän epäkohtaan. Kannustan hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmassa sovitun tavoitteen mahdollisimman nopeasti ja turvaamaan sille tarvittavan rahoituksen”, Vestman sanoo.

Vestmanin mukaan yksin koulun tai yhteiskunnan muiden palvelujen toimilla tilannetta ei kuitenkaan saada kuntoon. Viime kädessä kyse on koko perheen kotoutumisen onnistumisesta, siitä, omaksuvatko maahanmuuttajat kielen, työnteon ja Suomen säännöt ja yhteiskunnan toimintatavat.

”Mikään määrä palveluja ja yhteiskunnan muita resursseja ei riitä, jos merkittävältä osalta maahanmuuttajalapsilta uupuu kodin tuki. Kysymys on siten laajemmin kotoutumispolitiikasta kuin pelkästään kouluissa tapahtuvasta työstä. Jos vanhemmat eivät osaa lukea Wilmaa, tarvitsevat pysyvästi tulkkia opettajan kanssa kommunikointiin tai pitävät kulttuurisista syistä koulun tarjoamaan tukea lapsen oppimisvaikeuksiin jotenkin kunniaa loukkaavana tai häpeällisenä, on kysyttävä, miten yhtälö voisi edes toimia” , kansanedustaja Vestman kuvaa.

Vestman huomauttaa, että kotoutumisessa on Suomessa korostettu vuosia tulijan oikeuksia ja palveluja. Nämä ovat sinänsä tärkeitä, mutteivat sellaisenaan ole johtaneet onnistuneeseen kotoutumiseen.

”Oikeuksien rinnalle tarvitaan siis velvoitteita. Viime kädessä jokainen täysi-ikäinen maahantulija on itse vastuussa omasta kotoutumisestaan. On edellytettävä kielen oppimista, työntekoa ja Suomen sääntöjen ja toimintatapojen noudattamista. Hallituksen kotoutumispolitiikan suunnanmuutos, jossa painotetaan jokaisen omaa vastuuta kotoutumisestaan, on oikea”, Vestman toteaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa pitkäaikaisen tulkkauspalvelun rajaaminen.

Vestmanin mukaan kotoutumisen epäonnistuminen on paitsi merkittävä taloudellinen kysymys, se voi myös heikentää ajanoloon yhteiskunnan vakautta, hyviä väestösuhteita ja viedä kansalaisten silmissä hyväksyttävyyttä myös yhteiskuntaa hyödyttävältä maahanmuutolta.

”Seuraukset epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta voidaan lukea valitettavasti esimerkiksi Saksan ja Itävallan vaalituloksista sekä Ruotsin rikollisuustilastoista. Suomi voi vielä korjata suuntaansa”, Vestman päättää.