Kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilanne selvitettiin − Suomen järjestelmä poikkeuksellinen
Kelan kuntoutuspsykoterapialla on tärkeä rooli osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta Suomessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä kartoitettiin kuntoutuspsykoterapian nykytila ja vertailtiin järjestelmää muihin maihin. Suomessa kuntoutuspsykoterapian kesto on käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta kansainvälisesti arvioiden pitkä. Myös muista terveyspalveluista irrallaan toteutuva psykoterapia on poikkeus.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.10.2024
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia tukee työssä ja opinnoissa pysymistä ja pärjäämistä. Kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisessa, toteutumisessa ja siitä hyötymisessä on kuitenkin eroja eri väestöryhmien välillä. Tyypillisesti korkeasti koulutetut, naiset, nuoremmat ikäryhmät ja opiskelijat käyttävät kuntoutuspsykoterapiaa muita todennäköisemmin.
Työterveyslaitos toteutti Kelan rahoittaman selvityksen, johon on koottu tilastojen, rekisteriaineiston ja tutkimusten pohjalta tietoa kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilasta. Lakisääteinen kuntoutuspsykoterapia on käyttäjämäärältään Kelan yleisin kuntoutusmuoto, jonka tavoitteena on tukea työ- ja opiskelukykyä, jos ne ovat uhattuina mielenterveyden häiriön vuoksi.
Suomessa kuntoutuspsykoterapian kestot ovat käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta hyvin samanmittaisia.
− Tämä tarkoittaa, että myös tyypillisesti lyhytkestoisiksi tarkoitetut terapiat toteutuvat pitkinä. Terapian kesto näyttäisi siis noudattavan enemmän rahoitusjärjestelmän raameja kuin tietylle terapiasuuntaukselle tyypillistä kestoa, johtava tutkija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta sanoo.
Muualla ei ole vastaavaa järjestelmää
Selvityksessä tarkasteltiin psykoterapian asemaa julkisessa terveydenhuollossa muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.
Psykoterapian toteutuminen vaihtelee eri maissa merkittävästi. Suomen psykoterapeuttikoulutus on tiukemmin rajattu kuin monissa muissa maissa, joissa ei pääsääntöisesti ole vastaavaa julkisesti tuettua pitkää, kuntouttavaa psykoterapiajärjestelmää. Tyypillisesti julkisrahoitteiset hoidot ovat muissa maissa lyhyempiä. Lisäksi Suomen kaltainen irrallaan muista terveyspalveluista toteutuva psykoterapia on poikkeus.
− Suomessa psykoterapeuttien koulutusjärjestelmä on tarkkaan määritelty. Se lisää osaltaan potilasturvallisuutta, mutta toisaalta voi kysyä, rajoittaako se mielekästä mielenterveystyötä. Emme kuitenkaan selvittäneet, miten käytäntö vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen tai tuloksellisuuteen, Sanna Selinheimo sanoo.
Julkisrahoitteisissa psykoterapioissa potilaalle jäävä omavastuuosuus oli Suomessa suurempi kuin maissa, joista selvityksessä saatiin tietoa. Vertailua kuitenkin vaikeuttavat merkittävät erot terveyspalveluiden ja mielenterveyspalveluiden järjestämisessä.
Mielenterveyspalvelut ovat ihmisoikeuskysymys
Selvityksessä tunnistettiin kehityskohteita kuntoutuspsykoterapiaan ohjautumisen, toteutumisen ja seurannan osalta. Kuntoutuspsykoterapian vaikutusten arviointia asiakkaalle olisi hyvä kehittää systemaattisesti osana prosessia sekä selvittää muiden tukitoimien tehostamista. Selvityksessä korostetaan myös tarvetta yhdenvertaisuuden edistämiseen eri väestöryhmien välillä. Pääsy laadukkaisiin, syrjimättömiin ja kohtuuhintaisiin mielenterveyspalveluihin sisältyy ihmisoikeuksiin.
− Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa edellyttää yksilöllisten erojen ja kokemusten huomioimista sekä itsemääräämisoikeuden ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamista. Tämä kaikki olisi tärkeää huomioida Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian kehittämisessä, Sanna Selinheimo sanoo.
Jatkossa olisi tärkeää myös arvioida kuntoutuspsykoterapian vaikutuksia muiden terveyspalveluiden käyttöön ja sen integrointia muihin mielenterveyden tukitoimiin.
Selvitys on osa Kuntoutuspsykoterapian kehittämisprojektia, jossa tuotetaan tietoa kuntoutuspsykoterapian kehittämisen taustalle ja kehitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajahakua.
Tutustu
Tutustu myös
- Selvitys kuntoutuspsykoterapian toteutumisesta -hankkeen sivu
- Selvityksen julkistusseminaarin puheenvuorot tulevat kahden viikon kuluessa tallenteina Kelan sivuille
Lisätiedot
- Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Työterveyslaitos, puh. 043 825 0397, sanna.selinheimo@ttl.fi
- Etuuspäällikkö Seija Sukula, Kela, puh. 020 634 1747, seija.sukula@kela.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
En undersökning utredde vilken typ av arbetstagare som mest sannolikt byter arbetsplats inom kommun- och välfärdssektorerna3.10.2024 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
En ny undersökning som förutser omsättningsrisken berättar för ledningen och beslutsfattarna inom kommun- och välfärdssektorerna vilka typer av arbetstagare som mer sannolikt än andra byter arbetsplats: unga, arbetsarbetstagare som har varit i arbetsgivarens tjänst en kort tid och arbetstagare som av olika skäl har planer på att byta arbetsplats. Det lönar sig att fästa särskild uppmärksamhet vid dessa arbetstagargruppers engagemang och trivsel i arbetet, särskilt i branscher som lider av brist på arbetskraft.
Tutkimus selvitti, millaiset työntekijät vaihtavat todennäköisimmin työpaikkaa kunta- ja hyvinvointialoilla3.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa: nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita. Näiden työntekijäryhmien sitouttamiseen ja työssä viihtymiseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Study examined what types of employees are more likely to change jobs in the municipal and well-being services sectors3.10.2024 08:00:00 EEST | Press release
A new study modelling the risk of turnover informs management and decision-makers in the municipal and well-being services sectors what types of employees are more likely to change jobs than others: young people, employees who have only been employed by the employer for a short time and those who intend to change jobs for a variety of reasons. Special attention should be paid to fostering commitment and promoting the job satisfaction of these employee groups, especially in sectors suffering from labour shortages.
Sannolik utbrändhet har ökat2.10.2024 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländarnas arbetshälsa har inte förbättrats. Var tionde är sannolikt utbränd – och minst var fjärde har fortfarande en förhöjd risk för utbrändhet. Av symtomen har särskilt kognitiva störningar och cynism i arbetet blivit vanligare. Av de som arbetade mycket på distans upplevde var tredje ensamhet.
Todennäköinen työuupumus on lisääntynyt2.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvointi ei ole lähtenyt parempaan suuntaan. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee edelleen joka neljättä. Oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Runsaasti etänä työskentelevistä joka kolmas koki itsensä yksinäiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme