Työttömyys on iskenyt erityisesti ulkomaiden kansalaisiin

Työttömyys on kohonnut jo yli vuoden ajan, mitataan sitä sitten otospohjaisella työvoimatutkimuksella tai kokeellisella, rekisteripohjaisella väestön pääasiallinen toiminta -tilastolla. Työttömyysasteen muutokset – sekä laskut että nousut – ovat viime vuosina olleet nopeampia ulkomaiden kansalaisten kuin Suomen kansalaisten joukossa.

”Muiden kuin Suomen kansalaisten työttömyysaste ehti korona-ajan jälkeen laskea huomattavasti, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työttömyysaste on kohonnut yli 20 prosenttiin”, Taskinen toteaa artikkelissa.

”Ulkomaan kansalaisten työllistyminen on suhdanteiden heiketessä usein vaikeaa, vaikka ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste onkin pidemmällä aikavälillä ollut nousussa”, hän lisää.

Tilanne myös vaihtelee kansallisuuksien välillä. Kesäkuussa 2024 oli työttöminä lukumääräisesti eniten ukrainalaisia, 6 100. Tätä selittää heidän tulonsa Suomeen yleisimmin kansainvälisen suojelun nojalla työn sijaan. Suomessa asuvia venäläisiä oli tosin vailla työtä lähes yhtä monta: 5 800. Suurimmista kansallisuusryhmistä Irakin kansalaisia oli työttöminä jopa enemmän kuin työllisinä, joskin tilanne on tässä ryhmässä viime vuosina parantunut.

Suhdanteiden heikkeneminen näkyy myös EU-vertailussa. EU:n ulkopuolelta tulleiden työttömyysaste oli vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä Suomessa EU-maista toiseksi korkein Ruotsin jälkeen. Jos taas verrataan saman ryhmän työttömyysasteen nousua vuotta aiemmasta, kärkisijoja pitävät Suomi ja Tanska.

”Muissa maissa muutokset vuoden takaiseen verrattuna ovat maltillisempia – ja osassa maissa tämän ryhmän työttömyysaste on laskenut”, Taskinen kirjoittaa.