Omaishoidon kansallisesti yhtenäisiin myöntämisperusteisiin on vielä matkaa – suositukset ohjaavat alueita

Hyvinvointialueet määrittelevät itse omaishoidon myöntämisperusteet ja päättävät, paljonko rahaa ne ohjaavat omaishoidon tukeen. Siksi sekä myöntämisperusteet että omaishoidon tuen määrärahat vaihtelevat alueittain. 

Omaishoitajia arvioidaan olevan 50 500. Eniten omaishoitoa saavat iäkkäät henkilöt. Alle 18-vuotiaiden omaishoidettavien määrä on kasvanut jo pidemmän aikaa, vaikka lasten määrä väestössä on vähentynyt. 

Käytännöt ovat alueittain kirjavia

Itä-Uudellamaalla toiminta on jo THL:n ehdottamien kansallisten myöntämisperusteiden mukaista. Reilu kolmasosa hyvinvointialueista poikkesi kriteereistä monelta osin ja vajaa kolmasosa poikkesi niistä paljon. Alueittain vaihtelee esimerkiksi riittääkö vaativa valvonta omaishoidon tuen saamiseen tai se, kuinka monta auttamiskertaa omaishoitajan on tehtävä, jotta saa omaishoidon tukea. 

”Osalla alueista tukeen riittää kaksi hoivan ja huolenpidon kertaa vuorokaudessa, toisilla alueilla vaaditaan huomattavasti enemmän omaishoitajan työtä”, kuvailee THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen. 

Selvityksen mukaan vain 55 prosenttia omaishoitajista pitää vapaansa. Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kalenterikuukauden aikana.

”Vapaita käytetään edelleen vähän. THL jatkaa hyvinvointialueiden kanssa yhteiskehittämistä, jotta vapaiden vaihtoehdot monipuolistuvat”, sanoo Ilmarinen.

Suositukset yhtenäistävät asiakkaiden asemaa

THL:n aiemmin ehdottamien kansallisten myöntämisperusteiden tavoite on yhtenäistää omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja toimintakäytänteitä. Tämä yhdenvertaistaisi omaishoidon asiakkaiden asemaa. Julkaisussa THL suosittelee alueille toimia, joilla ne pääsevät kohti kansallisia myöntämisperusteita.

”Suosituksen mukaan esimerkiksi muistisairaan tarvitsema vaativa valvonta riittäisi tuen saamiseksi ja omaishoidon tukea myönnettäisiin huolehtimiskertojen perusteella. Lakisääteisiä vapaita ei vähennettäisi, vaan kaikille omaishoitajille myönnettäisiin suoraan kolme vapaapäivää kuukaudessa”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Elina Lindström.

”THL:n ehdotus lähtee siitä, että omaishoidon tuen palkkioluokka määräytyy omaishoitajan työpanoksen mukaan, ei hoidettavan toimintakyvyn mukaan”, hän jatkaa.

Omaishoito säästää muista palveluista – omaishoidon tuki on korvaus tehdystä työstä

Hyvinvointialueilla kuluu aikuisten omaishoidettavien hoitoon noin 418 miljoonaa euroa vuodessa. Eniten rahaa kuluu alimpaan palkkioluokkaan, jossa hoitajien määrä on suurin. 

Omaishoito on vapaaehtoista. Jos omaishoitajaa ei ole tai hän ei halua jatkaa, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää hoito. Selvityksen mukaan omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat aikuisilla hoidettavilla 1,25 miljardia euroa vuodessa. Alimmassa hoitopalkkioluokassa hoidettava saisi tyypillisimmin kaksi kotihoidon käyntiä vuorokaudessa, mikäli omaishoitajaa ei olisi. Keskimmäisessä hoitopalkkioluokassa kotihoidon käyntejä olisi vähintään kolme vuorokaudessa. Ylimmässä hoitopalkkioluokassa ja erityismaksuluokassa korvaava hoito olisi järjestettävä ympärivuorokautisena hoitona.

”Hyvinvointialueiden kannattaa suunnata rahoitusta omaishoitoon, koska sillä voidaan korvata ja lykätä raskaampia palveluita. Omaishoitajat tekevät sote-kuluja säästävää raskasta työtä, jonka tukeminen on hyvinvointiyhteiskunnassa reilua”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Lisätietoja

Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024. Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidon tuen menot (Julkari)

Omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet: THL:n ehdotus (Julkari)

Katja Ilmarinen
erikoistutkija
029 524 6788 
etunimi.sukunimi@thl.fi

Elina Lindström
kehittämispäällikkö
029 524 8315
etunimi.sukunimi@thl.fi