Raportti vihreiden investointien talousvaikutuksista: Suomella mahdollisuus bruttokansantuotteen huomattavaan kasvuun
Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, jos EK:n dataikkunaan nyt listatuista vihreistä investointihankkeista toteutuisi viidennes. Työllisyys kasvaisi vuositasolla 12 000 henkilöllä. Verotulot voisivat kasvaa kumulatiivisesti yli 16 miljardilla eurolla hankkeiden 30 vuoden elinkaaren aikana. Talousvaikutusten mittakaava kasvaa huomattavasti, jos suurempi osuus nykyisestä lähes 270 miljardin euron hankekannasta etenisi toteutukseen. Tiedot selviävät Gaian / Swecon tuottamasta analyysistä perustuen EK:n dataikkunan hankekantaan.
Suomessa on EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Tänään julkaistussa raportissa on konsulttiyhtiö Gaian / Swecon toimesta ensimmäistä kertaa selvitetty näiden investointien vaikutuksia kansantalouteen – mikäli hankeaikomukset etenevät ja ne saadaan toteutumaan Suomessa. Raportin ovat tilanneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akkuteollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Suomen uusiutuvat ry ja Suomen Vetyklusteri.
Vaikutukset kansantalouteen seuraavan 30 vuoden aikana olisivat huomattavan suuria
EK:n dataikkunan sisältö on monella tapaa suuntaa antava – lista ei ole kaikenkattava, eivätkä kaikki nyt listatut investointihankkeet toteudu. Toisaalta uusia hankesuunnitelmia julkistetaan jatkuvasti.
Gaian / Swecon toteuttama selvitys kohdistuu dataikkunan tämänhetkiseen sisältöön sillä oletuksella, että sen hankekannasta etenisi tuotantoon asti noin 20 prosenttia, vastaten 58 miljardin euron investointeja. Tähän oletukseen on päädytty arvioimalla eri hankevaiheiden etenemisen tyypillisiä todennäköisyyksiä, ei yksittäisten hankkeiden tilannetta.
Jos nykyisestä hankekannasta toteutuisi noin 20 prosenttia, tuottaisivat ne oletetun 30 vuoden elinkaaren aikana seuraavat vaikutukset:
- Bruttokansantuotteeseen vuosittain noin 3 miljardia euroa korkeampi taso, mikä vastaisi noin 1 prosenttia Suomen nykyisestä bruttokansantuotteesta. Kumulatiivisesti BKT-kasvu olisi 96 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana.
- Verokertymä:
- Ansiotuloverot kasvaisivat vuositasolla noin 170 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti 30 vuoden aikana yhteensä 5 miljardia euroa.
- Yhteisöverot kasvaisivat vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti noin 1 miljardin verran.
- Kiinteistöverotulot kasvaisivat vuositasolla noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaisi noin kuudenneksen kasvua nykyiseen vuosittaiseen kiinteistöverokertymään. Kumulatiivisesti kiinteistöverotulot kasvaisivat 30 vuoden aikana jopa 10 miljardia euroa.
- Suomeen kohdistuvat työllisyysvaikutukset:
- Vuositasolla 12 000 henkilötyövuotta enemmän, kokonaisuudessaan 360 000 henkilötyövuoden kasvu seuraavan 30 vuoden aikana.
- Työllisyysvaikutuksista noin 40 prosenttia muodostuisi hankkeiden investointivaiheesta ja loput tuotantovaiheen ajalta.
Raportin mukaan alueellisia talousvaikutuksia voidaan entisestään parantaa kotimaisuusastetta nostamalla, mukaan lukien investointien toteutuksessa käytettävä teknologia, alihankintapalvelut ja työ. Vielä suurempia mahdollisuuksia syntyy viennistä, jos Suomessa kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää vastaavissa investointihankkeissa maailmalla. Näin tuotetaan elintärkeiden vientitulojen ohella myös positiivista hiilikädenjälkeä.
Koko kansantalouden tason vaikutusten lisäksi raportista löytyy vastaavat talous-, vero- ja työllisyysvaikutukset eri arvoketjuille, kuten vedyn tuotannolle ja jatkojalostukselle esimerkiksi teräksen valmistuksessa, akkuteknologioille, biotuotteille ja -energialle, tuuli-, aurinko- vesi- ja ydinvoiman tuotannolle.
Suomen on onnistuttava vihreän talouden arvoketjuissa – hankkeiden eteneminen riippuu toisistaan
Talousvaikutukset voivat nousta vielä edellä esitettyäkin korkeammiksi, mikäli suurempi osa hankekannasta saataisiin toteutumaan. Tässä Suomea auttaa myös uusi konkreettinen täsmätyökalu, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:
”Vihreiden investointien verohuojennus parantaa Suomen asemia kansainvälisessä investointikilpailussa. Toivottavasti se saadaan käyttöön ripeästi. Samoin on tärkeää saada investointiluvituksen reformi sujuvoittamaan lupaprosesseja”.
Suomessa on tärkeää tiedostaa myös se, että energiamurros ei etene pelkkien irrallisten hankkeiden varassa, vaan se perustuu arvoketjuille. Maailman maat käyvät ankaraa kilpailua näistä klustereista, korostaa Heinonen:
”Suomen todellinen testi liittyykin siihen, saadaanko toisistaan riippuvaiset investoinnit etenemään riittävän samatahtisesti ja ripeästi, jotta tänne rakentuu mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ulottuvia arvoketjuja. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen Suomen on kyettävä ensi vaiheessa voittamaan klustereiden keskiössä olevia ankkuri-investointeja, jotka helpottavat seuraavien hankkeiden houkuttelua”.
Tutustu Gaian / Swecon tuottamaan raporttiin
Lisätiedot:
Vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK: Suojelutyötä koskeva ehdotus pahasti vaillinainen22.11.2024 15:25:55 EET | Tiedote
Suojelutyötä selvittäneen työryhmän ehdotus ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä korostaa, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.
Elinkeinoelämä YK:n ilmastokokouksessa: Pariisin tavoitteista ei ole varaa pakittaa, valtioiden on koottava rivinsä8.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalainen elinkeinoelämä etenee ilmastokäänteessä ja samaa odotetaan valtioilta. Maailmanpolitiikan jännitteet eivät saa vaarantaa ihmiskunnalle välttämättömän ilmastokäänteen edistämistä COP29-kokouksessa. EK vie Bakuun myös viestiä suomalaisyritysten ilmastoratkaisuista ja esittelee toimialojen vähähiilisyystiekarttoja. YK:n ilmastokokous COP 29 järjestetään Bakussa 11. – 22.11. Kokouksen sisällössä korostuvat ilmastotoimien rahoitus ja investoinnit, joissa myös elinkeinoelämän rooli on keskeinen. EK toivoo kokoukselta lopputulosta, joka osoittaisi valtioiden yhä pitävän kiinni Pariisin sopimuksen kunnianhimon tasosta, kiteyttää EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Bakusta tarvitaan uskottavat askelmerkit kohti seuraavaa COP30-kokousta Brasiliassa vuonna 2025. Nyt pitää kaikin keinoin edetä sitä kohden, että valtiot pääsisivät ensi vuonna sopuun päivitetyistä ilmastositoumuksista, jotka ovat riittävän kunnianhimoisia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.” Kokoust
Pasi Kangas on Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija6.11.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjä Pasi Kangas on valittu Vuoden 2024 omistajanvaihdosasiantuntijaksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamisessa. Valinnan teki valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi perustuen omistajanvaihdoskonferenssin osallistujien ehdotuksiin. Kunniakirjan luovutti 6.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies seuraavin perusteluin: ”Pasi Kangas on tehnyt pitkään töitä sitoutuneesti ja pyyteettömästi yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi. Hän on kollegojen arvostama rautainen ammattilainen, joka on vuosien mittaan ollut toteuttamassa useita konkreettisia työkaluja, jotka helpottavat omistajanvaihdosprosessia ja jotka ovat myös levinneet valtakunnalliseen käyttöön. Pasi myös tekee työtään aina myönteisellä, yrityslähtöisellä otteella ja on esimerkillisesti rakentanut yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä”. Valinta todella lämmit
Tutkimus: Yritysten omistajanvaihdosten näkymät parantuneet ja lopettamisaikomukset vähentyneet6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristyneet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen. Omistajanvaihdoksen edessä olevat 60 vuotta täyttäneet yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen. Joka viides kuitenkin arvioi, että yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Suomessa on kymmeniä tuhansia pk-sektorin yrityksiä, jotka pitäisi saada yrittäjän ikääntymisen takia lähivuosina siirtymään uuden vetäjän vastuulle joko yrityskaupan tai perheen sisäisen sukupolvenvaihdoksen kautta. Muussa tapauksessa vaarana on yritystoiminnan päättyminen ja työpaikkojen menettäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita oman yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan siitä luopuessa: 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle (44 % vuonna 2021). 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen eli
Muutoksia EK:n organisaatiossa: Juho Mäki-Lohiluomasta Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja, Hallinto-vastuualueen johtajana jatkaa Tommi Toivola5.11.2024 09:31:20 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Lainsäädäntö ja hallinto -vastuualue jaetaan kahdeksi eri vastuualueeksi vuoden 2025 alusta alkaen. Juho Mäki-Lohiluoma nimitetään Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtajaksi, Tommi Toivola jatkaa Hallinto-vastuualueen johtajana. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme