Esimerkkiperheet 2024–2026: Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Uutuutena tänä vuonna esitellään uusi esimerkkiperhe: yksinasuva korkeakoulutettu. Ostovoima kääntyy kasvuun melkein kaikilla perheillä kuluvan vuoden aikana. Pääsyynä tähän on inflaation tuntuva hidastuminen. Yleisen asumistuen ja ansiopäivärahan leikkaukset iskevät kipeästi kyseisiä etuuksia saaviin.
Työn ja talouden tutkimus LABORE seuraa esimerkkiperhelaskelmissa kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja ja perhekohtaisen inflaatiovauhdin laskemiseen hyödynnetään Tilastokeskuksen kulutustutkimusta.
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena on aiemmista vuosista tuttujen seitsemän perheen lisäksi täysin uusi perhetyyppi: yksinasuva korkeakoulutettu. Loput seitsemän perhettä ovat totutusti hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksinasuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Hyvätuloisen perheen ostovoima palautuu nousu-uralle kahden heikon vuoden jälkeen
Ansiotason kasvu jatkuu ripeänä vuosina 2024–2026. Perheen kokeman inflaation hidastuminen palauttaa hyvätuloisen perheen ostovoiman kehityksen positiiviseksi vuonna 2024, ja se jatkuu positiivisena koko tarkasteluajanjakson ajan.
Korkojen nousun taittuminen tuo helpotusta toimihenkilöperheelle
Toimihenkilöperheen ostovoima on viime vuosina kärsinyt korkojen ja omistusasumisen kustannusten nopeasta kasvusta. Keskikoron kasvu kuitenkin pysähtyy vuoteen 2024, ja se kääntyy laskuun ensi vuonna. Tämä hidastaa perheen kokemaa inflaatiota tuntuvasti. Tämän myötä myös toimihenkilöperheen ostovoima kääntyy kasvuun vuonna 2024.
Työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistä parhaiten
Muiden palkansaajaperheiden tavoin työntekijäperheen ansiotason kasvu pysyy nopeana. Samoin ostovoiman kehitys kääntyy positiiviseksi vuonna 2024. Vuokrien inflaatio pysyy vielä vuonna 2024 omistusasumisen kustannusten inflaatiota selvästi hitaampana. Näiden seikkojen vuoksi työntekijäperheen ostovoima kehittyy esimerkkiperheistämme parhaiten.
Yleisen asumistuen leikkaus kurittaa yksinhuoltajaperhettä
Vaikka yksinhuoltajan ansiotulot kehittyvät myönteisesti, osuu yleisen asumistuen leikkaus perheeseen rajusti vuonna 2024. Tehdyt muutokset leikkaavat saadusta yleisen asumistuen määrästä lähes kaksi kolmasosaa. Tämä heikentää perheen ostovoimaa lähes kuusi prosenttia vuonna 2024. Ja koska yksinhuoltajaperheen ansiotulot ovat lähellä yleisen asumistuen tulorajaa, leikkaa ansiotulojen kasvu saadun tuen määrää voimakkaasti myös seuraavina vuosina.
Korkojen kasvu näkyy etenkin yksinasuvan palkansaajan kokemassa inflaatiossa
Tänä vuonna lisäämme Esimerkkiperheet-raporttiimme täysin uuden perheen: yksinasuvan korkeakoulutetun. Kyseinen yksinasuva asuu omistusasunnossa, johon hänellä on asuntovelkaa jäljellä. Hän edustaakin varsin tyypillistä kaupungissa asuvaa korkeakoulutettua.
Ansiotulot kasvavat yksinasuvalla ripeästi muiden palkansaajaperheiden tapaan. Koska yksinasuvalla on suhteessa enemmän asuntovelkaa kuin työntekijäperheellä sekä pienemmät yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot, vaikuttaa asumisen kustannukset yksinasuvan kokemaan inflaatioon työntekijäperhettä enemmän. Yksinasuvan kokema inflaatio onkin kaikista perheistä nopeinta vuonna 2024. Nopeimmasta inflaatiosta huolimatta yksinasuvan ostovoima kasvaa jokaisena tarkasteluvuotena. Omistusasumisen kustannusten sekä korkojen lasku vuosina 2025–2026 tuo lisähelpotusta yksinasuvan arkeen.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus vaikuttaa ostovoimaan negatiivisesti
Työmarkkinatukea saavan työttömän ostovoima kasvaa kuluvana vuonna ja pysyy lähes samana vuosina 2025–2026. Työmarkkinatukeen ja yleiseen asumistukeen vuonna 2024 tehdyt leikkauksen kompensoidaan täysimääräisenä toimeentulotuen avulla. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä tilanne on heikompi. Ansiopäivärahaan tehty porrastus leikkaa ostovoimasta merkittävän palan vuonna 2025. Lisäksi saadun yleisen asumistuen määrä laskee tehtyjen leikkausten myötä vuonna 2024.
Eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa kuluvana vuonna parhaiten
Sekä työ- että kansaneläkeindeksiin sidottuihin eläkkeisiin tehdään ansiokehitystä suuremmat korotukset vuonna 2024. Vaikka eläkeläisparikunta asuu omistusasunnossa, nostaa eläkkeiden mainio kehitys pariskunnan ostovoiman kasvun parhaaksi raporttimme perheistä vuonna 2024. Molempiin indekseihin tehtävät korotukset jäävät kuitenkin ansiotason kehityksestä vuosina 2025–2026. Tämän vuoksi eläkeläispariskunnan ostovoiman kehitys jää palkansaajaperheistä jälkeen seuraavina vuosina.
Esimerkkiperheet -laskelmat 2024-2026 (linkki avautuu 10.10. klo 00.01). Raportti on heti luettavissa ja ladattavissa PDF-muodossa tiedotteen lopussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu IsotalotutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 2696eetu.isotalo@labore.fiJuho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Laboren Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana20.12.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän (WPIA) puheenjohtajana myös vuonna 2025.
Ennustearvio: Talousnäkymä kirkastuu hiljalleen18.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 19. päivänä. Sen mukaan talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 %, mutta palaisi kasvu-uralle tulevana vuonna (1,7 %). Nämä arviot vaikuttavat edelleen uskottavilta. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimpään talousennusteeseen noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Tutkimus: Työttömyyden ansaan jääneet tohtorit paljastavat akateemisen työllistymiskriisin syvyyden17.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Tohtorityöttömyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka paljastaa rakenteellisia puutteita työmarkkinoilla ja koulutusjärjestelmässä. Uusi Labore-tutkimus tuo esille niin korkeasti koulutettujen urapolkujen epäoikeudenmukaisuuksia ja TE-palveluiden puutteita kuin työttömyyden yhteyksiä yksilöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Se myös kuvaa, kuinka nykyjärjestelmä heittää hukkaan suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimpia resursseja, korkeimmin koulutettua työvoimaa. Tutkimuksessa yli 700 pitkäaikaistyötöntä tohtoria kuvailee kokemuksiaan epätoimivista työmarkkinoista ja akateemisen kilpailun varjopuolista.
Talous & Yhteiskunta 4/2024 | Kansainvälinen liikkuvuus13.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Maahanmuutto on ikivanha ja normaali yhteiskunnallinen ilmiö. Taloudella sitä on vaikea sekä puolustaa että vastustaa. Niin silti yleensä käy. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuton taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista?
Milloin synnyit? Suhteellisen iän pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen Suomessa12.12.2024 06:45:00 EET | Blogi
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, pitäisikö perustusopetuslakia muuttaa siten, etteivät loppuvuonna syntyneet voisi enää lykätä koulunkäynnin aloitustaan vuodella eteenpäin. Muutoksen perusteluksi on esitetty halua turvata lasten varhainen tuki ja välttää eriarvoistuminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme