Fingrid Oyj

Fingrid on valinnut reitin voimajohdolle Vaalasta Laukaaseen

Jaa

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on valinnut reitin Vaalan ja Laukaan väliselle voimajohtohankkeelle (Metsälinjan vahvistaminen). Johtoreittivalinta tukeutuu ympäristövaikutusten arviointiin ja saatuun palautteeseen. Energiajärjestelmän peruspilarina toimivan kantaverkon uusi voimajohto turvaa osaltaan sähkönsiirron käyttövarmuutta ja mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamista Suomessa.

Kuvan lähteenä mainittava Fingrid Oyj.

Uutta 400+110 kilovoltin voimajohtoa suunnitellaan pääosin purettavan 220 kilovoltin voimajohdon paikalle (noin 252 km) ja nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle (noin 45 km). Lisäksi reitillä on muutama lyhyt uuteen maastokäytävään sijoittuva tekninen vaihtoehto. Voimajohto sijoittuu Vaalan, Siikalatvan, Haapaveden, Kärsämäen, Haapajärven, Reisjärven, Pihtiputaan, Kinnulan, Karstulan, Saarijärven, Multian, Uuraisen, Äänekosken, Laukaan ja Jyväskylän kuntien alueelle.

Uusi voimajohtoyhteys on tarpeen, koska nykyiset kantaverkkoyhteydet eivät tule riittämään kaiken Ruotsista tuodun ja pohjoisessa Suomessa tuotetun sähkön siirtämiseen etelän kulutuskohteisiin. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen ja edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitää riittävää sähkön omavaraisuutta Suomessa.

YVA-yhteysviranomaisena toimineen Keski-Suomen ELY-keskuksen päätelmä ympäristövaikutuksista saatiin kesäkuussa 2024. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun etenevän johtoreitin tukeutuen YVA-menettelyn tuottamaan ympäristötietoon ja palautteeseen.

YVA-arvioinnin ja palautteen avulla jatkosuunnitteluun valitut reitit

Reittiosuudella A-B (Nuojuankangas - Haapajärvi) uusi voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kV voimajohdon Petäjävesi-Nuojua paikalle. Teknisenä vaihtoehtona Haapajärven Kuusaassa oli Hirsinevan luonnonsuojelualueen kierto uudessa maastokäytävässä (A-B1). Hirsinevan kiertävää teknistä vaihtoehtoa tarkistettiin selostusvaiheessa lähemmäksi Hirsinevan suojelualuetta saadun palautteen perusteella. Siirto mahdollistui alustavissa tuulivoimahankesuunnitelmissa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Valittiin Hirsinevan Natura-aluetta kiertävä vaihtoehto, joka vahvistaa suojelualueen säilymistä. Vaihtoehdon lyhentämisellä puolestaan haettiin etäisyyttä asutukseen.

Toisena teknisenä vaihtoehtona tarkasteltiin Haapajärven Aholan Aholanjärven kiertävää vaihtoehtoa uudessa maastokäytävässä (A-B2). Selostusvaiheessa muodostettiin palautteiden perusteella uusi tekninen vaihtoehto, joka kiertää Aholanjärven itäpuolitse. Valittiin kiertovaihtoehto, jolloin vältytään rakentamasta vesistöön (1-2 pylvästä) ja saadaan lisäetäisyyttä asutukseen.

Reittiosuudella B-E (Haapajärvi - Multia) uusi voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kV voimajohdon paikalle ja nykyisen 400 kV voimajohdon rinnalle, sijoittuen sen länsipuolelle. Osuudella ei tarkasteltu teknisiä vaihtoehtoja.

Reittiosuus E-F (Multia - Laukaan Pukkipohja) noudattaa nykyisen 400 kV voimajohdon Vihtavuori-Alajärvi reittiä sijoittuen pääosin sen rinnalle, nykyisen voimajohdon pohjois-/itäpuolelle. Asutusta kiertävinä teknisinä vaihtoehtoina tarkasteltiin Uuraisten Niinijärvellä (E-F1) nykyisen voimajohdon ja uuden voimajohdon sivuttaissiirtoa Uuraisten Hirvikylän Heinäsuolla (E-F2) sijoittuen uuteen maastokäytävään. Selostusvaiheessa sivuttaissiirtoa pidennettiin lännen suuntaan, jolla vältetään johtoalueen sijoittuminen luonnonsuojelutarkoituksiin varatulle alueelle. Valittiin Niinijärvellä sivuttaissiirto, jossa samalla kierretään suojelualue. Heinäsuon tilanne ratkaistaan yleissuunnitteluvaiheessa.

Reittiosuudella F-G (Laukaan Pöykynmäki - Laukaan Kaakonlampi) muodostettiin pääreitti ilman teknistä vaihtoehtoa. Voimajohto rakennetaan uuteen maastokäytävään ja johtoalueen leveys on noin 96 metriä. Nykyinen 400 kV voimajohto siirretään rakennettavan voimajohdon rinnalle uuteen maastokäytävään. Nykyisen voimajohdon vanha johtoalue vapautuu.

Reittiosuudella G-H (Laukaan Kaakonlampi - Laukaan Kuikkalampi) uusi voimajohto rakennetaan nykyisten yhden 400 kV ja kahden 110 kV voimajohtojen itäpuolelle, näiden rinnalle. Osuuden alkuosassa uusi voimajohto sijoittuu 400 kV voimajohdon rinnalle sen pohjoispuolelle, ja 110 kV voimajohtojen kohdalla uudelle voimajohdolle tehdään sivuttaissiirto, minkä jälkeen uusi johto rakennetaan ylitettyjen molempien pienempien voimajohtojen rinnalle, niiden pohjoispuolelle. Osuudella ei tarkasteltu teknisiä vaihtoehtoja.

Reittiosuudella H-I (Laukaan Kuikkalampi - Laukaan Ilvesmäki) uusi voimajohto rakennetaan nykyisten yhden 400 kV ja kahden 110 kV voimajohtojen itä-/pohjoispuolelle, näiden rinnalle.

Iso-Ahvenlammella muodostettiin uusi pääreitti ilman teknistä vaihtoehtoa. YVA-ohjelmassa esitetty nykyisen voimajohdon rinnalle sijoittuva pääreitti sekä Iso Ahvenlampea pohjoispuolitse kiertävä tekninen vaihtoehto hylättiin loma-asutukseen kohdistuvien vaikutusten takia. Uusi suunniteltu johtoreitti kiertää Ahvenlammen eteläpuolitse. Samalla siirretään nykyinen 400 kV voimajohto samaan uuteen maastokäytävään, jolloin nykyinen johtoalue Ahvenlammen poikki vapautuu.

Rajajärven Jaakkolassa on tarkasteltu asutusta kiertävää teknistä vaihtoehtoa (H-I1). Jaakkolan ratkaisu valitaan yleissuunnitteluvaiheessa.

Reittiosuudella I-J (Laukaan Ilvesmäki - Jyväskylän Vehmasmäki) uusi voimajohto rakennetaan neljän muun voimajohdon rinnalle, niiden itäpuolelle. Samassa johtokäytävässä ovat nykyiset Fingridin 400 kV ja kahden 110 kV voimajohdot ja Elenian 110 kV voimajohto. Osuudella tarkasteltiin Koivikon asutusta kiertävää teknistä vaihtoehtoa (I-K1). Selostusvaiheessa muodostettiin uusi itäinen tekninen vaihtoehto, joka sijoittuu Koivikon mäen reunalle kiertäen koko Vehmasmäen. Valittiin vaihtoehdoista sijoittuminen nykyisten voimajohtojen rinnalle.

Reittiosuudella J-K (Jyväskylän Vehmasmäki - Laukaan Vihtavuori) uusi voimajohto rakennetaan Elenian 110 kV voimajohdon rinnalle Vehmasmäen poikki Vihtavuoren sähköasemalle. Poikkileikkausväli on vaihtoehtoinen aiempaan poikkileikkausosuuteen lukeutuvan Koivikon teknisen vaihtoehdon I-K1 kanssa. Osuudella ei tarkasteltu erillisiä teknisiä vaihtoehtoja.

Hankkeen jatkosuunnittelu etenee maastotutkimuksilla, joiden perusteella määritetään tarkempi johtoreitti ja voimajohtopylväiden sijainnit. Maanomistajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2026–2027. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2028–2030.


Lisätietoja:   
Pasi Saari, Fingrid Oyj, johtoreitit tekninen asiantuntija, puh. 030 395 5178
Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Hanke Fingridin nettisivulla.

 

Tietoja julkaisijasta

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti. 
www.fingrid.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Fingrid Oyj

Fingrid ottaa käyttöön siirtojenhallintasopimuksen sähköverkon siirtohuippujen tasaamiseksi22.11.2024 11:16:31 EET | Tiedote

Sähköverkon siirtohuippujen tasaamiseksi tarvitaan uusia keinoja. Yhtenä uutena keinona Fingrid on ottanut käyttöön siirtojehallintasopimuksen, jossa sovitaan sähkön tuotannon tai kulutuksen joustosta tarvittaessa kantaverkon siirtojen hallinnan tarpeisiin. Sopimuskumppaniksi sopii toimija, jolla on vähintään 10 megawatin suuruinen sähkön tuotannon tai kulutuksen säätökyky. Tavoitteena on solmia ensimmäiset sopimukset tämän vuoden aikana.

Fingridin loppuraportti tarkentaa merituulivoiman alustavia liityntämahdollisuuksia21.11.2024 14:47:41 EET | Tiedote

Merituulivoimalle on tunnistettu seitsemän potentiaalista liittymispistettä Manner-Suomessa 2030-luvulla. Nämä mahdollistavat jopa 9 gigawatin merituulivoiman kapasiteetin liittämisen kantaverkkoon. Tunnistetut liittymispisteet sijaistevat länsirannikolla sekä Inkoossa. Pohjoisimmat liittymispisteet Kokkolan ja Raahen alueilla ovat mahdollisia, mikäli sähkön kulutus kasvaa alueella merkittävästi ennen merituulivoimaliityntöjen toteutumista.

Kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta nostetaan Etelä- ja Itä-Suomessa säätilan vuoksi18.11.2024 14:16:05 EET | Tiedote

Ilmatieteen laitoksen mukaan keskiviikon 20.11. ja torstain 21.11. aikana on odotettavissa runsasta lumisadetta sekä voimakasta idän ja koillisen välistä tuulta. Varsinkin maan eteläosassa tykkyvahinkojen riski on olemassa. Kantaverkon häiriönselvitysvalmiutta nostetaan keskiviikosta 20.11. klo 16 alkaen. Valmiustilan nosto jatkuu perjantai aamuun 22.11. klo 8 asti. Tilanteen muuttuessa Fingrid tarkentaa tarvittaessa varautumisaikaa ja -alueita. Lisätietoja Valvomopäällikkö Arto Pahkin, Fingrid Oyj, puh. 030 395 4315

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye