Tuoretta tietoa työikäisten mielenterveys-sairauspoissaoloista ja niiden syistä

Raportin keskeiset havainnot:

Yleisin mieleen liittyvän yhteydenoton syy työterveyteen on edelleen ahdistuneisuus (19 %). Lisäksi 29 % yhteydenotoista koskee väsymystä (12 %) tai univaikeuksia (17 %).

“On hyvä ymmärtää ja muistaa, että ahdistuneisuus, väsymys tai univaikeudet heijastuvat paitsi työpaikalla, myös kaikilla muilla elämänalueilla ja vaikuttavat niin yksilöön, kuin hänen sosiaalisiin suhteisiin ja perhe-elämäänkin. Useimmiten siinä vaiheessa, kun yksilö ottaa yhteyttä työterveyteen, on tilanne jatkunut jo pidempään ja alkaa häiritä enemmän tai vähemmän arjessa suoriutumista – harva ottaa yhteyttä lyhytkestoisen väsymyksen tai ahdistuneisuuden vuoksi,” muistuttaa Heltin johtava työterveyslääkäri ja lääketieteellinen johtaja Elina Sivu.

Vuosina 2019–2023 yleisin syy kirjoitetuille mielenterveysperusteisille sairauspoissaoloille oli masennus. Kuluvana vuonna yleisimmäksi syyksi ovat nousseet reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43).

“Yleinen maailman tilanne, epävarmuus omasta toimeentulosta, työn vaatimusten lisääntyminen ja työn luonteen muuttuminen haastavat ihmisten resilienssiä ja ilmenevät erilaisin oirein yksilöstä riippuen.  Työterveyslääkärin vastaanotolla tämä näkyy siten, että potilaan kanssa yhä useammin tunnistetaan jokin ulkoinen taustatekijä, johon potilas reagoi erilaisin oirein,” kuvaa tilannetta Elina Sivu.

Lyhytterapian vaikuttavuudesta positiivisia tuloksia

Heltin psykologien ja psykoterapeuttien tuottaman lyhytterapian vaikuttavuutta tarkasteltiin reilun sadan (N=122) asiakkaan lyhytterapiaprosessin alku- ja loppumittausten avulla. 

“CORE-10 -mittarilla tarkasteltuna lyhytterapia-asiakkaiden oireet lieventyivät keskivaikeista lieviin. Lisäksi asiakkaiden kokemus omasta työkyvystä parani merkittävästi terapiaprosessin aikana,” kertoo kouluttajapsykoterapeutti, psykologian tohtori ja Heltin mielen palveluiden kehitysjohtaja Katri Kanninen.

“Elämme haastavia aikoja – yritysten haasteet, kuten lomautukset ja muutosneuvottelut sekä kiristynyt taloustilanne näkyy myös työntekijöiden mielen hyvinvoinnin heikkenemisenä. Vallitseva yleinen ja työelämän epävarmuus, työn luonteen muuttuminen, sekä murroksessa olevat työn tekemisen tavat ja yhteiset pelisäännöt työssä heijastuvat ajatustyötä tekevien jaksamiseen ja hyvinvointiin niin töissä kuin kotona. Työ on menettänyt asemaansa arjen voimavarana.

Erityisesti nyt on ensisijaisen tärkeää, että työpaikat ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Kun työntekijät saavat tukea varhaisessa vaiheessa, mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voidaan estää tai niitä voidaan lyhentää – tällä luodaan kustannusäästöjä myös työpaikoille,” toteaa Sivu.