Apteekkirokotusten käynnistämiseen saatu helpotusta – ”Kannustaa apteekkeja mukaan rokotustoimintaan”

Apteekkirokotusten käynnistämiseen on lokakuusta 2024 lähtien saatu helpotuksia. 

Rokotustoiminnan käynnistämistä on hidastanut toiminnan edellyttämä tiukka byrokratia. Apteekeilta on aiemmin edellytetty rokotustoimintaa varten vähintään 12 neliön äänieristettyä ja vesipisteellistä tilaa sekä erillisen osakeyhtiön perustamista. 

Nyt niin tila- kuin yhtiömuotoasiaan on saatu joustoa. Valvira on lokakuun alussa antanut apteekeille uusia ohjeistuksia rokotustoiminnan ja muiden terveyspalveluiden järjestämiseen apteekin yhteydessä. Tiukoista tilavaatimuksista on joustettu ja apteekilta ei enää edellytetä rokotustoimintaa varten tarkkaa neliömäärää.  

Lisäksi apteekkarin ei enää tarvitse perustaa erillistä osakeyhtiötä rokotustoimintaa varten, vaan Soteri-rekisteröintiä voi hakea myös itsenäisenä elinkeinonharjoittajana. Apteekin Y-tunnuksella voidaan jatkossa rekisteröidä terveyspistetoimintaa. Rokotustoiminta apteekissa on edelleen luvanvaraista toimintaa ja se vaatii rekisteröintiä Soteri-rekisteriin sekä vastuulääkärin palkkaamista. 

Madaltaa kynnystä rokotustoiminnan aloittamiseen 

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva iloitsee uusista linjauksista ja näkee joustavampien vaatimusten edistävän apteekkien laajamittaisen rokotustoiminnan käynnistämistä. 

- Apteekkien rokotustoiminnan aloittaminen on aiemmin ollut monimutkaisen byrokratian takana, ja se on rajoittanut apteekkien mahdollisuuksia ryhtyä tarjoamaan rokotuksia. Valviran uudet ohjeet helpottavat rokotusten käynnistämistä. Uskon, että joustavammat ehdot rohkaisevat yhä useampia apteekkeja mukaan rokotustoimintaan, Koskenkorva sanoo.  

Apteekkariliiton alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan valtaosa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan käynnistämiseen apteekeissa myönteisesti. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että rokotuskattavuus on noussut kaikkialla, missä apteekkirokotukset on otettu käyttöön. 

- Rokotustoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten apteekit voivat täydentää julkista terveydenhuoltoa ja tukea hyvinvointialueita, Koskenkorva sanoo. 

Myös hyvinvointialueiden päätöksiä tarvitaan

Koskenkorva huomauttaa, että apteekkirokotusten laajamittainen käynnistyminen edellyttää myös hyvinvointialueilta selkeitä linjauksia ottaa apteekit mukaan rokotustoimintaan.

- Apteekkien näkökulmasta rokotuspalvelulle on oltava riittävästi kysyntää, jotta sitä olisi mielekästä aloittaa. Toivottavaa on, että hyvinvointialueet tekevät päätöksiä hyödyntää apteekkeja rokotusten toteuttamisessa. Apteekkien rokotuspalvelu madaltaisi monen kynnystä rokotuksen ottamiseen. Tästä olisi hyötyä erityisesti niillä haja-asutusalueilla, joilla suunnitellaan perusterveydenhuollon palveluverkon supistamista. 

Apteekkirokotukset lisäävät rokotuskattavuutta 

• Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi farmaseuteille ja proviisoreille rokotusoikeuden toukokuussa 2024.  
• Apteekkirokotusten käynnistämiseen on tähän saakka liittynyt huomattava määrä byrokratiaa. Nyt rokotustoiminnan vaatimuksiin on saatu joustoa. 
• Rokotustoiminta apteekissa on edelleen luvanvaraista toimintaa, ja se vaatii rekisteröintiä Soteri-rekisteriin sekä vastuulääkärin palkkaamista. 
• Apteekkien rokotuspalvelusta on kokemuksia jo lähes 60 maasta. 
• Rokotuskattavuus on noussut kaikkialla, missä apteekkirokotukset on otettu käyttöön. 
  
  
  

Lisätietoja:  

Tiina Koskenkorva 

Asiantuntijaproviisori 

Suomen Apteekkariliitto 

tiina.koskenkorva@apteekkariliitto.fi  

p. 010 6801 428