Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta

Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita.

Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028.

Avaruustilannekeskus tuottaa tilannetietoa avaruudesta muille viranomaisille

Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.

“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.

Kansainvälinen yhteistyö on tiivis osa avaruustilannekeskuksen toimintaa

Avaruustilannekeskus ryhtyy tuottamaan avaruustilannekuvaa yhteistyössä EU:n, Suomen kumppanimaiden sekä avaruusvalvonnasta vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tilannekuvaa parannetaan omilla kansallisilla havainnoilla ja analyyseilla ja jalostetaan palveluiksi, jotka jaetaan eri toimijoille.

Puolustusvoimat tuottaa avaruustilannekuvaa sotilaallisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää yhteistyötä niin kansainvälisten kumppanien kuin kotimaisten toimijoiden kesken. Kansallinen avaruustilannekeskus yhdistää tehokkaasti sekä Puolustusvoimien että siviilipuolen resurssit kansallisen avaruustilannekyvyn kehittämiseksi.

”Avaruustilannekuva on aivan keskeinen osa Puolustusvoimien tilannetietoisuutta. Avaruuden merkitys sotilaallisena toimintaympäristönä on kasvanut huomattavasti ja se käytännössä linkittyy jokaisen puolustushaaran ja Pääesikunnan alaisten laitosten toimintaan. Tämä edellyttää laaja-alaista ymmärrystä avaruuden merkityksestä sekä edelleen uutta osaamista ja uusia kyvykkyyksiä tulevaisuudessa”, toteaa Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen. 

Tärkeä osa avaruustilannekeskuksen toimintaa on yhteistyö EU:n avaruusvalvontajärjestelmän kanssa. Suomi liittyi mukaan EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) Ilmatieteen laitoksen johdolla syksyllä 2022, kumppaninaan Maanmittauslaitos.

”EU SST seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon sekä analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista”, toteaa Maanmittauslaitoksen osastonjohtaja Hannu Koivula.

Suomen kansallinen avaruustilanneseuranta mahdollistaa avaruustilannetietoisuuteen suunnatun tutkimusrahoituksen hakemisen EU:lta ja Euroopan avaruusjärjestöltä. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, tutkimukselle ja korkealaatuisen teknologian kehittämiselle. 

Ohjausryhmä suositteli avaruustilannekeskuksen perustamista

Avaruustilannekeskuksen perustamisen kansallisia hyötyjä selvitti talvella 2022–2023 ohjausryhmä, jossa oli mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajia.

Ohjausryhmän työn tavoitteena oli muodostaa ministeriöiden yhteinen käsitys kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisesta. Ohjausryhmän sihteeristö oli Ilmatieteen laitokselta, ja sen työtä tukivat ohjausryhmään nimetyt pysyvät asiantuntijat Maanmittauslaitoksesta ja Puolustusvoimista. Ohjausryhmä suositteli raportissaan avaruustilannekeskuksen perustamista.