Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta
Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.
Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita.
Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028.
Avaruustilannekeskus tuottaa tilannetietoa avaruudesta muille viranomaisille
Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.
Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.
“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.
Kansainvälinen yhteistyö on tiivis osa avaruustilannekeskuksen toimintaa
Avaruustilannekeskus ryhtyy tuottamaan avaruustilannekuvaa yhteistyössä EU:n, Suomen kumppanimaiden sekä avaruusvalvonnasta vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tilannekuvaa parannetaan omilla kansallisilla havainnoilla ja analyyseilla ja jalostetaan palveluiksi, jotka jaetaan eri toimijoille.
Puolustusvoimat tuottaa avaruustilannekuvaa sotilaallisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää yhteistyötä niin kansainvälisten kumppanien kuin kotimaisten toimijoiden kesken. Kansallinen avaruustilannekeskus yhdistää tehokkaasti sekä Puolustusvoimien että siviilipuolen resurssit kansallisen avaruustilannekyvyn kehittämiseksi.
”Avaruustilannekuva on aivan keskeinen osa Puolustusvoimien tilannetietoisuutta. Avaruuden merkitys sotilaallisena toimintaympäristönä on kasvanut huomattavasti ja se käytännössä linkittyy jokaisen puolustushaaran ja Pääesikunnan alaisten laitosten toimintaan. Tämä edellyttää laaja-alaista ymmärrystä avaruuden merkityksestä sekä edelleen uutta osaamista ja uusia kyvykkyyksiä tulevaisuudessa”, toteaa Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen.
Tärkeä osa avaruustilannekeskuksen toimintaa on yhteistyö EU:n avaruusvalvontajärjestelmän kanssa. Suomi liittyi mukaan EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) Ilmatieteen laitoksen johdolla syksyllä 2022, kumppaninaan Maanmittauslaitos.
”EU SST seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon sekä analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista”, toteaa Maanmittauslaitoksen osastonjohtaja Hannu Koivula.
Suomen kansallinen avaruustilanneseuranta mahdollistaa avaruustilannetietoisuuteen suunnatun tutkimusrahoituksen hakemisen EU:lta ja Euroopan avaruusjärjestöltä. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, tutkimukselle ja korkealaatuisen teknologian kehittämiselle.
Ohjausryhmä suositteli avaruustilannekeskuksen perustamista
Avaruustilannekeskuksen perustamisen kansallisia hyötyjä selvitti talvella 2022–2023 ohjausryhmä, jossa oli mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajia.
Ohjausryhmän työn tavoitteena oli muodostaa ministeriöiden yhteinen käsitys kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisesta. Ohjausryhmän sihteeristö oli Ilmatieteen laitokselta, ja sen työtä tukivat ohjausryhmään nimetyt pysyvät asiantuntijat Maanmittauslaitoksesta ja Puolustusvoimista. Ohjausryhmä suositteli raportissaan avaruustilannekeskuksen perustamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmatieteen laitos:
Prof. Ari-Matti Harri, avaruuden ja havaintoteknologioiden tutkimusyksikön päällikkö, p. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi
FT Tiera Laitinen, avaruussääryhmän päällikkö, p. 050 380 3279, tiera.laitinen@fmi.fi
Prof. Jouni Pulliainen, Avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen johtaja, p. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi
Maanmittauslaitos:
Prof. Hannu Koivula, osastonjohtaja, p. 050 430 1639, Hannu.Koivula@maanmittauslaitos.fi
Jarkko Koskinen, ylijohtaja, p. 050 337 2902, Jarkko.Koskinen@maanmittauslaitos.fi
Puolustushallinto:
Kai Knape, turvallisuusjohtaja, puolustusministeriö, p. 0295 16001, kai.knape@gov.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Joulua vietetään suuressa osassa maata lauhassa ja pilvisessä säässä19.12.2024 14:15:20 EET | Tiedote
Joulunpyhinä lämpötila on todennäköisesti laajalti plussan puolella. Sää on enimmäkseen pilvinen ja ajoittain myös tuulinen. Joulunpyhien sateet painottuvat todennäköisimmin pohjoiseen.
Meteorologin puheenvuoro: Miksi Lapissa on nyt niin vähän lunta?18.12.2024 11:37:43 EET | Blogi
Matkailijatkin ovat huomanneet, että Etelä- ja Keski-Lapissa on ajankohtaan nähden vähänlaisesti lunta. Pohjoisen lumitilannetta selittävät marras-joulukuun vähäiset sateet ja sään luonnollinen vaihtelu sekä ilmastonmuutos, kirjoittaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö.
Matalapaine tuo loppuviikoksi runsaita sateita maan etelä- ja länsiosaan, Lapissa paukkuu pakkanen12.12.2024 15:37:08 EET | Tiedote
Sateen olomuoto on sisämaassa pääosin lunta, etelä- ja lounaisrannikolla suuri osa sateesta voi tulla vetenä tai räntänä.
Kutsu medialle: Tule kuulemaan joulun sääennuste!12.12.2024 12:05:20 EET | Kutsu
Ilmatieteen laitos järjestää tiedotustilaisuuden joulun säästä torstaina 19.12. kello 12.30–13.
Perämerelle on alkanut muodostua jäätä – rantajäät ovat vielä petollisen ohuita11.12.2024 09:56:57 EET | Tiedote
Perämeren saaristossa on 5–10 senttimetriä paksua tasaista jäätä ja uutta jäätä. Itämeren jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun taitteessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme