Suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokitteluissa eroja – oikea-aikaiset ja riittävät luottotappiovaraukset edellyttävät toimivaa luottoriskien hallintaa
Finanssivalvonnan selvityksen perusteella suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokituksissa on havaittu eroavaisuuksia ja mahdollisia puutteita. Asianmukaisten luokittelujen sekä riittävien ja oikea-aikaisten arvonalentumiskirjausten merkitys korostuu etenkin nykyisessä kohonneiden riskien ympäristössä. Liian alhaiset ja myöhässä tehdyt luottotappiovaraukset voivat riskien realisoituessa johtaa suurempiin arvonalentumiskirjauksiin ja heikentää pankkien vakavaraisuusasemaa.
Aiempia vuosia merkittävästi korkeammalle tasolle nousseet korot ja elinkustannukset sekä heikentynyt taloussuhdanne ovat viime vuosina kohottaneet suomalaispankkien luottoriskejä ja koetelleet pankkien luottoriskien hallintajärjestelmien toimivuutta. Pankkien luottoriskien hallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota myös Finanssivalvonnassa, sillä luottoriskit on ollut yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista vuonna 2024. Finanssivalvonta on vuoden 2024 aikana analysoinut suomalaispankkien luottojen arvonalentumisluokittelujen asianmukaisuutta suhteessa tiettyihin IFRS 9 -standardin vaatimuksiin, luottotappiovarausten kattavuutta sekä arvonalentumismallien ennustekykyä. Nyt valmistunut teema-analyysi on osittain jatkoa vuonna 2023 valmistuneeseen analyysiin1.
– Luottojen arvonalentumisluokitusten tulee heijastaa vastapuolen luottoriskejä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Mikäli luottoriskien merkittävää kasvua ei havaita riittävän ajoissa, luottotappiovaraukset saattavat jäädä liian alhaisiksi. Riskien realisoituminen arvioitua suurempina voi tällöin heikentää pankkien vakavaraisuutta ja kykyä rahoittaa talouden kehittymisen kannalta tarvittavia investointeja etenkin kriisitilanteissa, joissa sujuvan rahoituksen välittymisen merkitys korostuu, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Eroavaisuudet arvonalentumisluokittelussa vaikeuttavat pankkien välistä vertailua ja luottoriskikehityksen ennakoitavuutta
Pankkien arvonalentumisluokitteluissa2 havaittiin eroavaisuuksia suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin. Osittain nämä eroavaisuudet ja havaitut puutteet olivat perusteltavissa. Vuonna 2023 valmistuneessa analyysissa havaittiin samojen yritysvelallisten arvonalentumisluokittelussa eroja pankkien välillä. Näitä eroavaisuuksia oli edelleen ja ne ovat suhteellisen yleisiä. Osittain luokittelujen eroja selittivät erot yritysvelallisten maksukäyttäytymisessä. Sama velallinen saattaa maksaa kuhunkin pankkiin lainansa eri tavalla.
Pankkien taloudellisen aseman ja arvonalentumiskirjausten määrän välinen yhteys vaihteli pankeittain. Etenkin pankkien kannattavuuden havaittiin jossain määrin korreloivan positiivisesti arvonalentumiskirjausten määrän kanssa. Analyysin perusteella ei ollut kuitenkaan nähtävissä selkeitä merkkejä siitä, että vakavaraisuudeltaan tai kannattavuudeltaan heikoimmat pankit tekisivät säännönmukaisesti vähemmän luottotappiovarauksia.
Teema-analyysissa tarkasteltiin myös luottojen siirtymiä arvonalentumisvaiheesta toiseen ja toisaalta näiden siirtymien toteutuneita viiveitä. Tulevan luottoriskikehityksen ennakoimista hankaloittivat luottojen suorat siirtymät vaiheesta 1 vaiheeseen 3 ja toisaalta nopeat siirtymät vaiheesta 2 vaiheeseen 3. Suorien siirtymien lisääntyminen johtaa arvonalentumisten kasvuun ja negatiiviseen tulosvaikutukseen, kun luottoriskin merkittävää kasvua ei ole huomioitu ennen kuin luoton katsotaan olevan arvoltaan alentunut.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liite
Artikkeli: Suomalaispankkien arvonalentumisluokittelujen asianmukaisuudessa ja ennustekyvyssä eroja
1 Artikkeli: Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – pankkien välillä eroja yhteisten velallisten luottoriskiluokitteluissa
2 Vaiheeseen 1 sisältyvät sellaiset luotot, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on lisääntynyt merkittävästi taseeseen kirjaamishetkestä. Vaiheen 3 luotot katsotaan arvoltaan alentuneiksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- ENG: Differences in Finnish banks’ impairment staging of loans – Timely and adequate loan loss provisioning requires effective credit risk management
- SWE: Skillnader i finländska bankers klassificering av krediter enligt nedskrivningssteg – tillräckliga kreditförlustreserveringar som görs i rätt tid kräver en välfungerande hantering av kreditrisker
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus torstaina 3.4. finanssisektorin tilasta ja riskeistä – erityisteemoina kiinteistöriskit, rahastosektori sekä kryptovarapalveluiden valvonta1.4.2025 08:50:00 EEST | Kutsu
Kutsumme median edustajat ajankohtaistilaisuuteen, jossa käsittelemme erityisesti kiinteistösektorin riskien näkymistä valvonnassa, rahastosektorin tilannetta sekä alkavaa kryptovarapalveluiden valvontaa. Tilaisuudessa käydään läpi myös finanssisektorin taloudellista tilaa ja riskejä eri valvontasektoreilla.
Kutsu medialle: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus torstaina 3.4. finanssisektorin tilasta ja riskeistä – erityisteemoina kiinteistöriskit, rahastosektori sekä kryptovarapalveluiden valvonta27.3.2025 10:00:00 EET | Kutsu
Kutsumme median edustajat ajankohtaistilaisuuteen, jossa käsittelemme erityisesti kiinteistösektorin riskien näkymistä valvonnassa, rahastosektorin tilannetta sekä alkavaa kryptovarapalveluiden valvontaa. Tilaisuudessa käydään läpi myös finanssisektorin taloudellista tilaa ja riskejä eri valvontasektoreilla.
Stark kapitaltäckning och solvens skyddar den finansiella sektorn mot risker – osäkerheten inom ekonomin och på finansmarknaden har ökat19.3.2025 09:45:00 EET | Pressmeddelande
Trots den svåra omvärlden var kapitaltäckningen och solvensen inom den finansiella sektorn i Finland alltjämt stark förra året. Banksektorns kapitaltäckningsgrad var nästan oförändrad och låg över det europeiska genomsnittet. Inom arbetspensionssektorn stärktes solvensnivån från året innan, samtidigt som liv- och skadeförsäkringssektorernas solvens var på en fortsatt god nivå. Inom fondsektorn i Finland nådde kapitalet ett nytt rekord, men utmaningarna för de öppna fastighetsfonderna kvarstår. De geopolitiska riskerna och ett utbrett handelskrig utgör alltjämt ett hot för uppsvinget inom ekonomin och ökar osäkerheten på finansmarknaden.
Vahva vakavaraisuus suojaa finanssisektoria riskeiltä – epävarmuus lisääntynyt taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla19.3.2025 09:45:00 EET | Tiedote
Toimintaympäristön vaikeudesta huolimatta Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi viime vuonna vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät lähes ennallaan ja eurooppalaista keskitasoa korkeampina. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste vahvistui vuoden takaisesta, samalla kun henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Suomen rahastosektorilla pääomat kasvoivat uuteen ennätyslukemaan, mutta avoimien kiinteistörahastojen tilanne on edelleen haastava. Geopoliittiset riskit ja kauppasodan laajeneminen uhkaavat edelleen piristyvää taloutta ja lisäävät epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla.
Strong capital position protects the financial sector from risks – increased uncertainty in the economy and financial market19.3.2025 09:45:00 EET | Press release
Despite the challenging operating environment, the solvency of the Finnish financial sector remained strong in 2024. The banking sector's capital ratios remained virtually unchanged and higher than the European average. The employee pension sector's solvency ratio strengthened from the previous year, and the solvency of the life and non-life insurance sectors remained good. In Finland's fund sector, capital figures reached a new record, but the situation of open-end real estate funds is still challenging. Geopolitical risks and the spreading of the trade war continue to threaten the pick-up in the economy and are increasing uncertainty in the financial markets.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme