Syyskuun 2024 vesitilannekatsaus: Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi (Pohjalaismaakunnat)
Elo-syyskuun vaihteen voimakkaiden sateiden jälkeen pohjalaisjokien virtaamat lähtivät laskuun. Syyskuu oli pääosin vähäsateinen luukuunottamatta joitain paikallisia rankkasateita sekä syyskuun lopun yhtenäisempää sadetta, jolloin jokien virtaamat jälleen nousivat hieman.
Syyskuun virtaamat pääosin tavanomaisia
Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaamat laskivat elo-syyskuun vaihteen jälkeen melko nopeasti tavanomaiselle tasolle, Virtaama oli alimmillaan noin 14 m3/s ja elo-syyskuun vaihteen sateiden jälkeen korkeimmillaan noin 147 m3/s.
Lapuanjoen alaosalla Kepon havaintoasemalla virtaama oli elo-syyskuun vaihteen suurten virtaamien jälkeen alimmillaan noin 8 m3/s ja syyskuun lopulla noin 58 m3/s. Vaasan eteläpuolisissa rannikon joissa virtaamat ja vedenpinta laskivat myös elo-syyskuun vaihteen jälkeen. Syyskuun lopulla virtaamat ja vedenpinnat nousivat voimakkaiden sateiden seurauksena.
Keski-Pohjanmaan alueella sateet pysyivät syyskuun aikana maltillisina pitäen Perhonjoen virtaaman Vetelin Tunkkarissa koko syyskuun ajan alle 10 m3/s.
Järvien pinnat olivat myös syyskuussa pääosin tavanomaisilla tasoilla lukuun ottamatta Hirvijärven tekojärveä, joka oli edelleen noin 35 cm alempana kuin tavanomaisesti ja Kyrkösjärven tekojärveä, joka puolestaan oli noin 10 cm tavanomaista ylempänä. Järvien pinnat nousevat todennäköisesti jonkin verran lokakuun sateiden myötä.
Viileä sää vähentänyt haihduntaa
Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Pohjalaismaakunnissa sijaitsevilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat olivat kuukauden alkupuolella laskusuunnassa, mutta loppukuusta tilanne kääntyi ja pinnat lähtivät noususuuntaan. Viilentynyt sää on vähentänyt haihduntaa ja kasvien vedentarvetta, jonka ansiosta sadannasta suurempi osa suotautuu maaperään pohjavedeksi. Pohjavedenpinnat ovat suurimmaksi osaksi ajankohdan keskiarvojen kohdalla tai sen yli, paikoitellen ovat pudonneet keskiarvon alle. Etenkin rannikkoseudulla pohjavedenpinta on korkealla.
Jokivesien ravinnepitoisuudet hyvin korkeita
Järvivesien lämpötila laski syyskuussa. Kuun alussa vedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Lappajärvellä lämpötila oli kuun alussa noin 17–18 astetta, mutta laski kuun loppuun mennessä noin 10–11 asteeseen. Myös merivesi oli kuun alussa selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Ulkosaariston vesi vaihteli Merenkurkun molemmin puolin noin 16–17 asteen tuntumassa.
Suurten jokien ravinne-, etenkin fosforipitoisuudet olivat syyskuussa hyvin korkeita. Elo-syyskuun vaihteen runsaat sateet nostivat joissa sekä ravinne- että kiintoainepitoisuuksia. Myös loppukuun sateiden aikana ravinnepitoisuudet olivat korkeat. Kaikkien jokien ravinnepitoisuudet ilmensivät huomattavaa tai voimakasta rehevöitymistä. Jokivedet olivat alkukuusta myös varsin tummia humuksesta ja kiintoaineesta johtuen. Loppukuussa vedet olivat kuitenkin jonkun verran kirkkaampia. Happamuushaittoja esiintyi ainoastaan Vöyrinjoella, jossa pH laski alkukuusta arvoon 4,6. Kaikkien suurten jokien pH oli selvästi yli arvon 6, muutamissa pienemmissä joissa pH oli yleensä välillä 5,5–6.
Sinileväkukinnat jäivät vähäisiksi syyskuussa. Lyhytaikaisia voimakkuudeltaan vähäisiksi arvioituja esiintymiä havaittiin Alajärvellä, Ähtärinjärvellä ja Kaskisten edustan merialueella. Satelliittikuvien perusteella Keski-Pohjanmaan Räyringijärvellä jatkui kuitenkin voimakas sinileväkukinto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Fyra områden med betydande översvämningsrisk har angetts i de österbottniska landskapen (Landskapen i Österbotten)20.12.2024 14:53:18 EET | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet har 19.12.2024 angett 18 områden med betydande översvämningsrisk längs vattendrag och havskusten i Finland för åren 2025–2030. Fyra av dessa finns i de österbottniska landskapen: Ilmajoki–Seinäjoki och Ylistaro–Kvevlax (Kyro älv), Laihela–Toby–Runsor (Toby-Laihela å) och Lappfjärd (Lappfjärds å).
Pohjalaismaakuntien alueelle nimettiin neljä merkittävää tulvariskialuetta (Pohjalaismaakunnat)20.12.2024 14:53:18 EET | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 19.12.2024 Suomeen 18 merkittävää vesistöjen ja meren rannikon tulvariskialuetta vuosille 2025–2030. Näistä neljä sijaitsee pohjalaismaakuntien alueella: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki).
Underhåll av landsvägsanslutningarna på vintern – anvisningar för väganvändarna20.12.2024 13:53:04 EET | Pressmeddelande
Vintern innebär utmaningar för underhållet av landsvägsanslutningarna. Vinterunderhållet av landsvägarna omfattar utöver plogning och halkbekämpning också att packad snö tas bort, snövallarna görs lägre och att fåror grävs för snömodd. I samband med plogning och annat vinterunderhåll av landsvägarna kan det samlas snö och is i anslutningarna, som det hör till innehavarna av anslutningarna att ta bort. NTM-centralen påminner om ansvaret för underhållet av anslutningarna och ger anvisningar för att säkerställa trafiksäkerheten under vinterperioden.
Liittymien kunnossapito maanteillä talviaikaan – ohjeita tienkäyttäjille20.12.2024 13:53:04 EET | Tiedote
Talvi tuo omat haasteensa maanteiden liittymien kunnossapitoon. Maanteiden talvihoitoon kuuluu aurauksen ja liukkauden torjunnan lisäksi polanteen poistoa, lumivallien madallusta ja sohjo-ojien tekoa. Maanteiden aurauksen ja muun talvihoidon yhteydessä liittymiin voi kertyä lunta ja jäätä, jonka poistaminen kuuluu liittymien haltijoille. ELY-keskus muistuttaa liittymien kunnossapidon vastuista ja antaa ohjeita talvikauden liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen perustellun päätelmän wpd Suomi Oy:n Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuiston ja 400/110 kV voimajohdon YVA-selostuksesta (Keski-Pohjanmaa)20.12.2024 10:10:25 EET | Tiedote
Tuulivoimayhtiö wpd Suomi Oy suunnittelee tuulivoimapuista Toholammin ja Lestijärven kuntien alueelle. Hankkeessa rakennetaan enintään 49 tuulivoimalaa pinta-alaltaan 46 km2:n alueelle. Sähkönsiirron osalta valtakunnan verkkoon on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme