Syyskuun 2024 vesitilannekatsaus: Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi (Pohjalaismaakunnat)

Syyskuun virtaamat pääosin tavanomaisia

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaamat laskivat elo-syyskuun vaihteen jälkeen melko nopeasti tavanomaiselle tasolle, Virtaama oli alimmillaan noin 14 m³/s ja elo-syyskuun vaihteen sateiden jälkeen korkeimmillaan noin 147 m³/s.

Lapuanjoen alaosalla Kepon havaintoasemalla virtaama oli elo-syyskuun vaihteen suurten virtaamien jälkeen alimmillaan noin 8 m³/s ja syyskuun lopulla noin 58 m³/s.  Vaasan eteläpuolisissa rannikon joissa virtaamat ja vedenpinta laskivat myös elo-syyskuun vaihteen jälkeen. Syyskuun lopulla virtaamat ja vedenpinnat nousivat voimakkaiden sateiden seurauksena. 

Keski-Pohjanmaan alueella sateet pysyivät syyskuun aikana maltillisina pitäen Perhonjoen virtaaman Vetelin Tunkkarissa koko syyskuun ajan alle 10 m³/s. 

Järvien pinnat olivat myös syyskuussa pääosin tavanomaisilla tasoilla lukuun ottamatta Hirvijärven tekojärveä, joka oli edelleen noin 35 cm alempana kuin tavanomaisesti ja Kyrkösjärven tekojärveä, joka puolestaan oli noin 10 cm tavanomaista ylempänä. Järvien pinnat nousevat todennäköisesti jonkin verran lokakuun sateiden myötä. 

 

Viileä sää vähentänyt haihduntaa

Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Pohjalaismaakunnissa sijaitsevilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat olivat kuukauden alkupuolella laskusuunnassa, mutta loppukuusta tilanne kääntyi ja pinnat lähtivät noususuuntaan. Viilentynyt sää on vähentänyt haihduntaa ja kasvien vedentarvetta, jonka ansiosta sadannasta suurempi osa suotautuu maaperään pohjavedeksi. Pohjavedenpinnat ovat suurimmaksi osaksi ajankohdan keskiarvojen kohdalla tai sen yli, paikoitellen ovat pudonneet keskiarvon alle. Etenkin rannikkoseudulla pohjavedenpinta on korkealla.

Jokivesien ravinnepitoisuudet hyvin korkeita

Järvivesien lämpötila laski syyskuussa. Kuun alussa vedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Lappajärvellä lämpötila oli kuun alussa noin 17–18 astetta, mutta laski kuun loppuun mennessä noin 10–11 asteeseen. Myös merivesi oli kuun alussa selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Ulkosaariston vesi vaihteli Merenkurkun molemmin puolin noin 16–17 asteen tuntumassa.

Suurten jokien ravinne-, etenkin fosforipitoisuudet olivat syyskuussa hyvin korkeita. Elo-syyskuun vaihteen runsaat sateet nostivat joissa sekä ravinne- että kiintoainepitoisuuksia. Myös loppukuun sateiden aikana ravinnepitoisuudet olivat korkeat. Kaikkien jokien ravinnepitoisuudet ilmensivät huomattavaa tai voimakasta rehevöitymistä. Jokivedet olivat alkukuusta myös varsin tummia humuksesta ja kiintoaineesta johtuen. Loppukuussa vedet olivat kuitenkin jonkun verran kirkkaampia. Happamuushaittoja esiintyi ainoastaan Vöyrinjoella, jossa pH laski alkukuusta arvoon 4,6. Kaikkien suurten jokien pH oli selvästi yli arvon 6, muutamissa pienemmissä joissa pH oli yleensä välillä 5,5–6.

Sinileväkukinnat jäivät vähäisiksi syyskuussa. Lyhytaikaisia voimakkuudeltaan vähäisiksi arvioituja esiintymiä havaittiin Alajärvellä, Ähtärinjärvellä ja Kaskisten edustan merialueella. Satelliittikuvien perusteella Keski-Pohjanmaan Räyringijärvellä jatkui kuitenkin voimakas sinileväkukinto.