Akkuklusterin aiheuttamat suurimmat kemialliset ympäristöriskit kohdistuvat vesistöihin
Akkuklusterin merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti katodimateriaalien esiasteiden tuotannossa muodostuvista vesistöpäästöistä. Ympäristövaikutusten parempi hallinta edellyttää laitosten luvituksen ja valvonnan kehittämistä sekä uusien tekniikoiden käyttöönottoa.
Vilma Landenin lokakuussa 2024 valmistunut diplomityö tarkastelee Pohjoismaisen akkuklusterin aiheuttamia kemiallisia ympäristöriskejä sekä ympäristölupaprosessin sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) opiskelija Vilma Landen laati diplomityön Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa, jossa työ myös ideoitiin ja ohjattiin.
Landenin aiemmin tekemä kandidaatin tutkielma liittyi kemikaalivalvontaan, ja hän oli päässyt aikaisemmissa kesätöissään tutustumaan mineraalien jalostukseen käytännössä, joten diplomityön aihe tuntui luontevalta jatkolta.
– Aihe on erittäin ajankohtainen ja huippumielenkiintoinen, koska siinä yhdistyy uusi tekniikka ja ympäristönäkökulmat, Landen kertoi aloittaessaan diplomityötään.
Akkujen kysyntä kasvaa, kun tiukentuvat ilmastotavoitteet vauhdittavat liikenteen sähköistymistä. Eurooppaan muodostuvan akkuklusterin odotetaan pystyvän vastaamaan kasvavaan kysyntään sekä vähentämään tuontiriippuvuutta. Akkujen tarkoitus on auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia ei vielä täysin tunneta.
Mahdollisten ympäristövaikutusten tunnistaminen vaatii syvällistä ymmärrystä valmistusprosessien eri vaiheista. Uusi teollisuudenala haastaa viranomaisia ja alan toimijoita. Akkujen valmistajien ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon parantaminen on tärkeää tehokkaan ympäristöluvituksen ja -valvonnan toteutumiseksi.
Diplomityön tavoitteena on vastata akkuklusterin aiheuttamiin ympäristöriskeihin liittyvään tiedontarpeeseen ja tuottaa taustamateriaalia, jota lupa- ja valvontaviranomaiset sekä alan toimijat voivat hyödyntää YVA-, lupa- ja valvontaprosesseissa.
Kokonaiskuvan muodostamiseksi tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, johon sisältyivät kirjallisuuskatsaus, asiantuntijahaastattelut ja dokumenttianalyysi.
Diplomityön tarkastajana ELY-keskuksessa toimi ylitarkastaja, TkT Paula Vehmaanperä ja ohjaajana yli-insinööri, FT Timo Ålander. LUTissa työn tarkasti dosentti, tutkijaopettaja Sami Virolainen ja ohjasi apulaisprofessori Jarkko Levänen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Ålander, p. 0295 029 183,
s-posti: timo.alander(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Ainutlaatuisessa kokeiluissa Kuutostiellä Taavetissa testataan formiaatteja tiesuolauksen sijasta20.11.2024 12:59:51 EET | Tiedote
Väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus kokeilevat kuluvana talvena, miten pelkästään formiaatit toimivat tiesuolan sijasta liukkaudentorjunnassa pohjavesialueella. Vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty muualla maailmassa vastaavissa liikenneoloissa. Kokeilun tuloksia tullaan hyödyntämään muillakin Suomen pohjavesialueilla.
Tienkäyttäjät ovat puhuneet: Maanteiden kuntoon kesäkaudella oltiin koko Suomessa viime vuotta tyytyväisempiä, mutta kaakossa tyytyväisyys hieman laski15.11.2024 11:37:58 EET | Tiedote
Sekä yksityishenkilöiden että ammattiautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2024 nousi koko Suomessa hieman vuoteen 2023 verrattuna, selviää Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Kaakkois-Suomesta löytyy paljon kriittisiä ammattiautoilijoita, koska raskaan liikenteen kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan laski selvästi.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle tunnelin huoltotöiden vuoksi 19.11.2024 klo 9.00 – 21.11.2024 klo 18.00 väliseksi ajaksi11.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Husulan tunneli suljetaan tunnelijärjestelmän huoltotöiden takia, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.
Teiden talvihoito pyrkii minimoimaan talven tuomat yllätykset - Kaakon hoitourakoitsijoilla on alkanut talvipäivystys5.11.2024 15:47:39 EET | Tiedote
Talvi voi yllättää autoilijat, mutta maanteiden talvihoito pyrkii vähentämään mahdollisen yllätyksen vaikutuksia. Liukkautta torjutaan mahdollisimman ennakoivasti suolaamalla, hiekoittamalla tai formiaatteja käyttämällä. Kun lunta sitten tulee, aurataan vilkkaimmat tiet ensimmäisenä. Lämpötilan sahaaminen plusasteiden ja pakkasen välillä on haastavin talviolosuhde tienpitäjän kannalta.
Kaakkois-Suomen näkymien ennakoidaan piristyvän ensi vuonna – työvoimabarometri kertoo osaamistarpeista29.10.2024 10:10:24 EET | Tiedote
Alueelliset kehitysnäkymät ja Työvoimabarometrin tulokset syksyltä 2024 on julkaistu. Elinkeinoelämän vaisun tilanteen uskotaan jatkuvan Kaakkois-Suomessa seuraavina kuukausina. Odotukset 12 kuukauden päähän ovat jo varovaisen positiiviset. Työvoimabarometrissä arvoitiin neljän toimialan osaamistarpeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme