Hyvä fyysinen kunto lapsuudesta alkaen suojaa mielenterveyttä

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että parempi kestävyyskunto ja kestävyyskunnon parantuminen lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.  

Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempi motorinen kunto lapsuudesta nuoruuteen oli yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin ja vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Motorisella kunnolla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin kestävyyskunnolla. Lisäksi nuoruusiän runsas ruutuaika selitti osin kestävyyskunnon ja motorisen kunnon yhteyksiä mielenterveyteen.  

Tutkimuksen tulokset korostavat fyysiseen kuntoon panostaminen merkitystä lapsuudesta alkaen. Fyysisen kunnon kehittäminen tulisi nähdä yhtenä mahdollisena keinona tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja kognitiivista kehittymistä.  

"Huoli lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta on todellinen. Huolipuhe on kuitenkin keskittynyt toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen", sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti  Eero Haapala  Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

"Toivon, että nämä tulokset herättävät päättäjät sekä lasten ja nuorten huoltajat näkemään fyysisen kunnon merkityksen kokonaisvaltaisemmin, koska heikentynyt fyysinen kunto voi lisätä mielenterveyden haasteita ja heikentää  oppimiseen tarvittavia taitoja".

"Koko yhteiskunnan tulisi panostaa lasten ja nuorten fyysistä kuntoa monipuolisesti kehittävän liikkumisen tukemiseen niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin", Haapala korostaa.  

Nyt julkaistut tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan professori Timo Lakan johtaman Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta lähtien, ja heidän mielenterveyttään mitattiin kahdeksan vuotta myöhemmin 14–16-vuoden iässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Sports Medicine -lehdessä.   

Lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metabolisten sairauksien tutkimusyhteisöä. Tutkimusyhteisö tutkii kardiometabolisia sairauksia genetiikkaa, genomiikkaa, translationaalista tutkimusta ja elämäntapainterventioita hyödyntäen. Vahva tutkimusnäyttö tautimekanismeista edistää metabolisten sairauksien varhaista diagnosointia, ehkäisyä ja yksilöllistä hoitoa. Tutkimusyhteisöön kuuluu 20 tutkimusryhmää perustutkimuksesta potilaiden hoitoon. 

Lasten liikunta ja ravitsemus – eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimuksen sivut: https://www.panicstudy.fi 

Tutkimusyhteisön sivut: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/metaboliset-sairaudet 

Lisätietoa ja linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun:   

Dosentti Eero Haapala
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto  
+358407254025, eero.a.haapala@jyu.fi  

Haapala EA, Leppänen MH, Skog HM, Lubans DR, Viitasalo A, Lintu N, Jalanko P, Määttä S, Lakka TA. Childhood Physical Fitness as a Predictor of Cognition and Mental Health in Adolescence: The PANIC Study. Sports Medicine 2024. https://doi.org/10.1007/s40279-024-02107-z