Leväkesä 2024 oli rauhallinen Kainuussa

Kainuussa leväesiintymiä on ollut kesän 2024 aikana keskimääräistä vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat lisääntyivät hieman heinäkuun aikana. Tähän mennessä on tehty yhdeksän levähaittahavaintoa. Sinilevää on havaittu ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärven Karankalahti, Vimpelinlampi, Ruokojärvi, Sotkamon Särkinen ja Sotkamojärvi, Iso-Melanen, Kuivajärvi, Iso Rahajärvi ja Iso-Sintiö. Reaaliaikainen leväseuranta jatkui Kainuussa viikoittain 22 kohteella syyskuun loppuun asti. Viherlevää havaittiin runsaammin Jäätiönlammessa Sotkamossa.

Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena- ja Aphanizomenon- suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä. Levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia alkukesällä männyn ja kuusen siitepölystä. Tuuli kuljetti siitepölylauttoja ympäri järviä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään. 

Levien tunnistaminen

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan pääsääntöisesti seuraavasti: Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin, kun taas sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja tuulen vaikutuksesta lauttaantuu rannoille. Kuivuessaan rannalla sinilevä muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös testata kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä; kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia, ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti. 

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen kannattaa käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esimerkiksi rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli sää on poikkeuksellisen lämmintä ja jatkuu pidempään tuulettomana, leväkukintoja voi esiintyä vieläkin Kainuun vesistöissä ennen niiden jäätymistä.

Suopursuruosteen sieni-itiölautat värjäävät vesistöjä

Tänä vuonna Kainuun vesistöissä ei esiintynyt runsaasti kuusen suopursuruosteen sieni-itiöiden muodostamia lauttoja. Oranssinruskeat ruostesieni-itiölautat eivät ole myrkyllisiä ja painuvat pohjaan muutaman viikon jälkeen ilmestymisestään. Ruostesieni talvehtii suopursulla.

Kansalaiset voivat tallentaa omia levähavaintojaan järviwiki-sivustolle, osoitteessa http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu