Kunnilla on monta keinoa vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä maankäyttösektorilla – uusi opas tarjoaa käytännön ratkaisuja
Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla kuntien on tärkeää vähentää erityisesti turvemaiden päästöjä ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Uusi opas tukee kuntien ilmasto- ja luontotyötä.
Maankäyttösektori on osoittautunut erityisen haastavaksi Suomen ilmastotyölle. Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ei ole saatu vähenemään ja metsien hiilinielut ovat vähentyneet vastoin EU:ssa hyväksyttyjä linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma on hakenut ratkaisuja ongelmaan ja sen rahoittama Kuntanielu-hanke tarkasteli kuntien roolia ja mahdollisuuksia vahvistaa maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotyötä.
”Kuntien rooli ilmastotyössä ei rajoitu vain paikallisiin vaikutuksiin, vaan ne ovat merkittävä osa kansallista ilmastotyötä. Maankäytön ohjaus tarjoaa kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Kuntien vahvuus maankäytön ohjauksessa on niiden monet erilaiset roolit ja vaikuttamiskeinot sekä hyvät mahdollisuudet olla yhteydessä kunnan maanomistajiin", kertoo hankkeen johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeen kokoamien tietojen perusteella vaikuttavimmat maankäyttösektorin päästöjä vähentävät toimet rajoittavat metsäalueiden muuttamista muuhun käyttöön ja vähentävät turvemaiden päästöjä. Nieluja voi vahvistaa nopeasti hakkuita rajoittamalla, mutta muita keinoja löytyy myös niille kunnille, jotka eivät voi vähentää päästöjä metsänhoitoa muuttamalla.
Kuntanielu-hankkeen tuloksena on julkaistu opas, joka tarjoaa käytännön tietoa ja suuntaviivoja kunnille. Se auttaa suunnittelemaan toimia, joilla kunnat voivat vähentää päästöjä, kasvattaa hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Oppaan koonneet asiantuntijat ja tutkijat korostavat laajan osallistumisen ja yhteistyön tärkeyttä kuntien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunta voi kannustaa alueellaan toimivia tahoja, osallistua yhteistyössä toteutettaviin toimiin tai rahoittaa niitä. Kuntien yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja auttaa toimien monistamisessa.
”Yritykset voivat vapaaehtoisesti edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteita tukemalla tai toteuttamalla kunnan kanssa sovittuja toimia. Kunnat voivat puolestaan tukea yritysten vastuullista ilmasto- ja luontotyötä", kertoo erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungista, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista kunnista.
Ilmastotili, ennallistaminen ja kaupunkiniityt – kuntien monipuoliset keinot päästöjen vähentämiseen ja nielujen vahvistamiseen
Kuntanielu-hankkeeseen osallistui neljä kaupunkia – Espoo, Joensuu, Lahti ja Turku – jotka pilotoivat erilaisia ilmasto- ja luontotoimia. Esimerkiksi Espoossa tutkittiin, kuinka metsiensuojelu voi korvata kaupunkikehityksen aiheuttamia hiilinielujen menetyksiä, ja Joensuussa kehitettiin ilmastotili, jolle kerättiin rahaa hiilensidontaprojekteihin. Lahdessa kartoitettiin turvepohjaisia peltoja ennallistamistoimia varten, ja Turussa mitattiin kaupunkiniittyjen hiilivarastoja.
”Kuntien toimet valaisivat mahdollisuuksia ja haasteita, ja niistä saadut opit kiteytettiin oppaaseen. Viestimme on, että tämänkaltaisia kokeiluja kannattaa jatkaa, sillä niistä saadut opit auttavat löytämään vaikuttavimmat keinot ja uusia ratkaisuja maankäyttösektorin ilmastotyölle. Ilman niitä ja kuntien aktiivisia ja yhteisiä ponnisteluja Suomen hiilinielujen vahvistaminen jää haaveeksi", summaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
Kuntanielu-hanke on Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua sekä luoda perusta kuntatason kompensaatiotoiminnalle, jolla kunta voi edetä kohti hiilineutraaliutta. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turku, Espoo, Joensuu ja Lahti.
Lisätiedot
Hildén, M., Niemistö, J., Ulvi, T., Pappila, M., Pihlainen, S., Seppälä, J., Lintunen, A., Minunno, F., Aro, L., Mäkipää, R., Hyppänen, T., Tuomala, M., Meretoja, M., Liedes, A. & Peltonen, L. 2024. Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2024. http://hdl.handle.net/10138/586642 (Opas ilmestyy myös ruotsiksi marraskuussa)
Kuntanielu-hankkeen verkkosivu (Turku.fi)
Mikael Hildén
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
0295 251 173
Raisa Mäkipää
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
0295 322 197
Anna Lintunen
Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
0294 151 676
Miika Meretoja
Turun kaupunki
etunimi.sukunimi@turku.fi
050 554 6148
Tuuli Hyppänen
Joensuun kaupunki
etunimi.sukunimi@joensuu.fi
044 576 7220
Laura Matkala
Lahden kaupunki
etunimi.sukunimi@lahti.fi
044 4831 684
Paula Kuusisto-Hjort
Espoon kaupunki
etunimi.sukunimi@espoo.fi
043 825 5235
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme