Kuurojen Liitto ry

Uusi museo kertoo kuurojen historiasta

Jaa

Kuurojen museon uusi näyttelytila avautuu Helsingissä 22.10.2024. Viime vuosien aikana on suunniteltu ajankohtainen päänäyttely viittomakielisten historiasta sekä rakennettu kokonaan uudet näyttelytilat kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen Valkean talon aulakerrokseen. Yleisöllä on vapaa pääsy Helsingin Haagassa toimivaan museoon.

Nykyisyys ja menneisyys tervehtivät viittoen.
Nykyisyys ja menneisyys tervehtivät viittoen. Uusi kuva: Janita Nurminen Vanha kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma

Uusi näyttelytila mahdollistaa monipuoliset esittämisen tavat tämän päivän museotekniikalla. Museossa hyödynnetään liikkuvaa kuvaa ja interaktiivisia osioita. Esimerkiksi näyttelyn johdantoelokuvassa herätetään henkiin suomalaisen kuurojen yhteisön merkkimies Carl Oscar Malm, joka perusti Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen 1800-luvun puolivälissä. Elokuva on tuotettu yhteistyössä viittomakielisen tuotantotalo Ursa Minorin kanssa. Näyttelysisältöjä ovat tehneet monet viittomakieliset taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, muun muassa aulatilaan avautuvista piirroksista vastaa kuvittaja Olga Green.

Viittomakielinen kulttuuri ja sen pitkä ajallinen kaari on yksi näyttelyn teemoista. Esillä on taidetta ja kulttuuria yli sadan vuoden ajalta kuvataiteesta esittäviin taiteisiin. Mukana ovat niin viittomakuoro sadan vuoden takaa kuin viittomakielinen rap-artisti Signmark. Kulttuurin lisäksi museo käsittelee viittomakielisen yhteisön historiaa koulutuksen, työelämän, yhdistystoiminnan, perheen sekä vapaa-ajan näkökulmista.

Kuurojen yhteisö Suomessa on hyvin kansainvälinen. Suomalaiset kuurot ovat olleet näkyvässä roolissa kuurojen maailmanjärjestön toiminnassa vuosikymmeniä, ja kansainvälisyys tulee näyttelyssä esiin niin rakkaustarinoissa kuin matkakertomuksissa.

Museo kertoo myös kuurojen ponnisteluista kohti yhdenvertaisuutta. Kuurot ovat joutuneet kamppailemaan olemassaolostaan kieli- ja kulttuurivähemmistönä. Suomalaisessa yhteiskunnassa tavoiteltiin yhdenmukaisuutta, minkä seurauksena kuurojenopetuksessa viittomakieli syrjäytettiin lähes vuosisadaksi. Ihmisoikeuksia loukattiin 1900-luvulla myös avioliittokiellolla ja steriloimalla kuuroja naisia.

Vuonna 1907 perustettu Kuurojen museo on yksi Suomen vanhimmista museoista, joka palvelee sekä viittomakielistä yhteisöä että valtaväestöä. Museota ylläpidetään Kuurojen Liiton ja Työväenmuseo Werstaan yhteistyöllä. Museo vanha näyttelytila suljettiin yleisöltä kesällä 2021. Uusi nyt avattava näyttelytila sijaitsee Valkeassa talossa Helsingissä ja kokoelmia säilytetään Tampereella. Lisäksi ylläpidetään verkkomuseota osoitteessa www.kuurojenmuseo.fi

Lisätiedot ja haastattelut: tutkija Sirpa Varis, puh 040 528 6982, sirpa.varis@tyovaenmuseo.fi

Kuurojen museo
Avoinna 22.10.2024 alkaen

Valkea talo, Ilkantie 4, Helsinki
www.kuurojenmuseo.fi
Avoinna Valkean talon aukioloaikoina ma–pe klo 8.00–15.30

VAPAA PÄÄSY

Kuvat

Nykyisyys ja menneisyys tervehtivät viittoen.
Nykyisyys ja menneisyys tervehtivät viittoen.
Uusi kuva: Janita Nurminen Vanha kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma
Lataa
Fritz Hirn viittoo 1900-luvun alussa tervehdyksen. Hirn kokosi yhdessä puolisonsa Maria Hirnin kanssa ensimmäisen sanakirjan Suomessa käytetystä viittomakielestä. Sanakirja ilmestyi kolmena vihkona 1910-luvulla.
Fritz Hirn viittoo 1900-luvun alussa tervehdyksen. Hirn kokosi yhdessä puolisonsa Maria Hirnin kanssa ensimmäisen sanakirjan Suomessa käytetystä viittomakielestä. Sanakirja ilmestyi kolmena vihkona 1910-luvulla.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Lataa
Kuurojen urheiluseurat aloittivat toimintansa 1900-luvun alussa. Kuuro kuvanveistäjä Sulo Wuokko oli myös innokas urheilija. Hänen veistämänsä vuolukivinen karhu oli kiertopalkintona kuurojen yleisurheilukisoissa 1920- ja 1930-luvulla.
Kuurojen urheiluseurat aloittivat toimintansa 1900-luvun alussa. Kuuro kuvanveistäjä Sulo Wuokko oli myös innokas urheilija. Hänen veistämänsä vuolukivinen karhu oli kiertopalkintona kuurojen yleisurheilukisoissa 1920- ja 1930-luvulla.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Lataa
Isoissa kaupungeissa kuurojen yhdistystoiminta on ollut vilkasta ja monipuolista. Yhdistyksillä on ollut myös omia kesänviettopaikkoja. Helsingin Kuurojen Yhdistyksen väkeä yhdistyksen kesäpaikan Satulinnan portailla 1900-luvun alussa.
Isoissa kaupungeissa kuurojen yhdistystoiminta on ollut vilkasta ja monipuolista. Yhdistyksillä on ollut myös omia kesänviettopaikkoja. Helsingin Kuurojen Yhdistyksen väkeä yhdistyksen kesäpaikan Satulinnan portailla 1900-luvun alussa.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kuurojen Liitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye