Suomi keikkuu kärkikymmenikössä kansainvälisessä eläkevertailussa
Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin seitsemänneksi kansainvälisessä eläkevertailussa, joka julkaistiin tänään. Vertailussa on mukana 48 maata. Sijoitus putosi yhdellä viime vuoden kuudennesta sijasta. Pitääkö tästä olla huolissaan?
Kovin huolissaan yhden sijan pudotuksesta ei pidä olla. Suomen sijoitus Mercer CFA Institute Global Pension Index –vertailussa on ollut vakaasti kymmenen vertailun parhaimman maan joukossa useamman vuoden. Muutokset ovat marginaalisia suhteessa edelliseen vuoteen.
Hallinnon luotettavuus vertailun paras
Mercer arvioi eri maiden eläkejärjestelmiä yli viidenkymmenen indikaattorin osalta, niitä eri tavoin painottaen ja lopulta vertailukelpoiseksi kokonaispistemääräksi muuttaen. Maiden kokonaispisteet lasketaan painotetun keskiarvon perusteella. Eläkkeiden riittävyyspisteitä painotetaan 40 prosenttia, kestävyyspisteitä 35 prosenttia, ja luotettavuuspisteitä 25 prosenttia.
Suomi arvioidaan nyt 12. kertaa hallinnon luotettavuudessa maailman parhaaksi. Mercerin vertailu perustuu useampaan indikaattoriin, joista osa sopii hyvin suomalaisen työeläkejärjestelmän arviointiin ja osa ei. Suomen sijoittuminen vuodesta toiseen ykköspaikalle hallinnon luotettavuudessa kertoo kuitenkin jotain työeläkejärjestelmän hallinnon tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Ei huono, sanoisi turkulainen.
Samalla on hyvä huomata, että eläkkeiden riittävyydessä Suomi on vasta sijalla 13 ja eläkejärjestelmän kestävyydessä sijalla 12. Nämäkin sijoitukset ovat 48 maan vertailussa kohtuullisen hyviä. On kuitenkin niin, että mitä tulee maksettavien eläkkeiden tasoon ja eläkejärjestelmän kestävyyteen, Suomi ei mahdu maailman terävimpään kärkeen. On vaikea nähdä, että Suomen olisi tätä mahdollista muuttaa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ikääntyvän väestön ja maltillisen talouskasvun Suomessa ei anteliaampi eläkkeiden taso näytä tällä hetkellä mahdolliselta. Toisaalta eläkkeiden riittävyyttä vertailtaessa näyttää siltä, ettei meillä myöskään ole varaa eläkkeiden tason laskemiseen.
Mercer itse arvioi, että Suomen kokonaispisteiden pienen tippumisen aiheutti eläkevarojen määrässä tapahtunut pieni lasku. Voidaanko Suomessa sitten tehdä jotain, mikä nostaisi kokonaissijoitustamme tulevina vuosina? Työmarkkinajärjestöjen parhaillaan neuvottelema eläkeuudistus on keskeisin tapa huoltaa eläkejärjestelmää. Tässä neuvottelussa pääpaino on eläkejärjestelmän kestävyyden parantamisessa. Yhtenä keskeisenä keinona tässä on nähty yksityisten työeläkevakuuttajien sijoitusuudistus, jonka tavoitteena on parantaa pitkällä aikavälillä sijoitustuottoja.
Kaikki kehitysehdotukset eivät istu Suomen järjestelmään
Mercerin suosituksissa huomio kiinnitetään siihen, että Suomessa pitäisi kannustaa kotitalouksien säästämisasteen kasvattamiseen ja velkaantumisen vähentämiseen. Toisena keinona nähdään pakollisten työeläkemaksujen asettaminen tasolle, joka mahdollistaa rahastoinnin ja sitä kautta työeläkevarojen kasvun ajan mittaan. Osittain samaan voidaan ajatella päästävän sijoitusuudistuksella, jos parantuneet tuotot käytetään työeläkevarojen kasvattamiseen.
Suomen sijoitus vertailussa saattaisi parantua, mikäli pienituloisimpien ikääntyneiden toimeentuloa parannettaisiin, arvioi Mercer. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, eikä onnistu puhtaasti eläkejärjestelmän sisällä. Työuran aikaisiin ansioihin perustuvan työeläkkeen tasoa ei voi muuttaa vain joidenkin kohdalla, koska eläkekarttuman ja inflaatiosuojan periaatteet ovat kaikille työeläkkeen saajille samat. Siksi eläkeläisköyhyyden torjunnassa pitää käyttää muita keinoja. Näistä keskeisimmistä, verotuksesta ja hyvinvointipalveluista, päätetään eläkejärjestelmän ulkopuolella.
Puutteistaan huolimatta Mercerin vertailu ja ratkaisuehdotukset antavat arvokasta tietoa eläkejärjestelmistä globaalisti. Maailman maat ovat varautuneet kansalaistensa vanhuuden turvaan kovin erilaisilla järjestelmätason ratkaisuilla. Osa maista on hyvin varautuneita. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kymmenen maailman parhaimman joukkoon, Suomi Norjan ja Ruotsin edelle. Tällä kertaa jumbosijalla vertailussa on Intia, jonka ikääntymisen haasteet taitavat olla akuutteja vähän tuonnempana. Tärkeä havainto ikääntymisestä globaalisti oli kuitenkin päätynyt vertailun yhteenvetoon. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa yli 65-vuotiaita on enemmän kuin alle viisivuotiaita. Se on vertailun desimaalien muutoksia isompi muutos, josta tulee uusi normaali.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Koskinenjohtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:050 304 2007mikko.koskinen@tela.fiLinkit
Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Salaisuuksien jäljillä -sarja: Miksi valtio maksaa yrittäjien eläkkeitä jo 500 miljoonalla vuodessa?18.11.2024 14:59:15 EET | Uutinen
Siinä missä noin viidennes työntekijöiden vuotuisista eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla, maksaa valtio yrittäjien eläkkeistä sen osan mihin kerätyt YEL-maksut eivät riitä. Valtion maksuosuus on kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa. Jos yrittäjäeläkkeisiin perustettaisiin vastaava rahastointi kuin työntekijöille, vaatisi se noin yhdeksän miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla? Mattila vastaa tähän ja muihin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa.
Nimitys Telassa: Mikael Kulikoff johtajaksi7.11.2024 15:39:26 EET | Tiedote
Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi on nimitetty 1.11.2024 alkaen filosofian maisteri Mikael Kulikoff (51). Kulikoff on työskennellyt Telassa kehityspäällikkönä vuodesta 2009 alkaen.
Kyselytutkimus: Yli 80 prosenttia työikäisistä pitää tärkeänä, että työeläkkeisiin kerättävät varat käytetään eläkkeisiin – puolet pelkää, että siihen ei voi tulevaisuudessa luottaa25.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista työikäisistä 84 prosenttia on sitä mieltä, että palkoista perittävät työeläkemaksut ja kertyneet eläkevarat on tarkoitettu eläkkeisiin, ei muihin tarpeisiin. Tämä on ollut työeläkejärjestelmän kantava periaate vuosikymmenten ajan. Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, pidetäänkö eläketurvan periaatteista jatkossa kiinni. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kutsu toimituksille: Tervetuloa kiikaroimaan eläkeuudistusta ja työeläkevarojen tulevaisuutta Telan striimattavassa tilaisuudessa 25.9.16.9.2024 15:13:20 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan, kun työeläkealan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat Suomen seuraavaa eläkeuudistusta ja erityisesti työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta keskiviikkona 25.9. Työeläkevakuuttajat Telan tilaisuudessa!
Kannattavatko edes nuoret nuorisoalan eläke-ehdotuksia?2.9.2024 13:31:09 EEST | Blogi
Nuorisoala julkisti viime viikolla omat ratkaisunsa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Nuorten ikäluokkien ”varjoneuvotteluista” on tullut eräänlainen perinne 2000-luvulla. Hyvä niin. Nuoret peräänkuuluttavat sitä, että myös tulevat eläkkeenmaksajat ja eläkeläiset huomioidaan eläkejärjestelmää kehitettäessä. Samalla tulee näkyväksi se tosiasia, että eläkejärjestelmämme perustuu eräänlaiseen sukupolvisopimukseen, jossa nykyiset palkansaajat ja yrittäjät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä suurimman osan. Sukupolvien välinen ketju ei saa katketa, vaan myös tulevien sukupolvien tulee voida luottaa siihen, että saa työeläkettä sen ajan koittaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme