Voimalinjaan osunut nostopuomi aiheutti työntekijälle hengenvaaralliset vammat – syytteet sekä työturvallisuusrikoksesta että vammantuottamuksesta hylättiin

Hankkeen rakennuttajana toimi turkulainen kiinteistöhallinnon yritys, joka palkkasi rakennusvaiheen ajaksi valvojan huolehtimaan työmaan turvallisuudesta ja valvonnasta. Hankkeen pääurakoitsijana toimi puolestaan virolainen rakennusyritys, joka vastasi rakennuksen kuorirakenteiden pystytyksestä. Rakennuttajan edustajana työmaalla toimi valvoja, jonka vastuulla oli huolehtia projektin turvallisuudesta. 

Nosturin kuljettaja oli siirtänyt kattoelementtejä työmaalla, kun nosturin puomi oli osunut suurjännitelinjaan. Sähkövirta osui nosturin vieressä harjateräsnipun päällä seisoneeseen työntekijään ja tämä loukkaantui vakavasti.

Työmaa oli osa autoliikkeen laajennusprojektia, ja hankkeen pääurakoitsijana toimi virolainen rakennusyritys, joka vastasi rakennuksen kuorirakenteiden pystytyksestä. 
Keskeinen riidanaihe liittyi siihen, oliko valvoja laiminlyönyt huomioida työmaa-alueen poikki kulkeneen suurjännitevoimalinjan turvallisuusriskejä.

Syytteiden hylkääminen

Käräjäoikeus totesi, että pääasiallinen vastuu rakennusprojektin turvallisuudesta oli pääurakoitsijalla. Oikeuden mukaan valvojan laatima työturvallisuusasiakirja oli riittävä, sillä alkuperäisessä nostosuunnitelmassa oli otettu huomioon voimalinjan sijainti ja nostotyö oli suunniteltu siten, ettei nosturi olisi ulottunut voimalinjoihin. Pääurakoitsijan olisi tullut täydentää suunnitelmat alkuperäisen valvojan laatiman turvallisuusasiakirjan perusteella, mutta näin ei tehty.

Käräjäoikeus hylkäsi valvojaa ja pääurakoitsijaa kohtaan esitetyt syytteet. Oikeus totesi, ettei valvojan vastuu ulottunut pääurakoitsijan työntekijöihin, eikä hänen laatimassaan turvallisuusasiakirjassa ollut olennaisia puutteita. Käräjäoikeus katsoi, että alkuperäinen ja urakkatarjouksien pyytämistä varten laadittu työturvallisuusasiakirja oli riittävä. Vaikka valvoja perehdytti suomenkieliset työntekijät ja pyrki aktiivisilla toimillaan edesauttamaan rakennusprojektin jouhevaa ja turvallista edistymistä, ei se käräjäoikeuden mukaan voinut olla sellainen asia, joka lainsäädännön ja sopimusmääräyksien asettamien velvoitteiden vastaisesti lisäisi hänen vastuutaan myös siitä urakan osasta, jonka vastuu on ollut päätoteuttajalla. 

Käräjäoikeuden mukaan rakennusprojektissa ilmenneet puutteellisuudet rakennustyömaan turvallisuudessa sekä siitä aiheutuneet vahingot olivat kuoriurakan virolaisen päätoteuttajan vastuulla. Kirjallisten todisteiden perusteella hänen toimivaltuuksiensa laadusta tai laajuudesta ei ollut saatavissa syytettä tukevaa näyttöä. 

Pääurakoitsijan edustajan osalta vastuuasemasta ei löytynyt riittävää näyttöä, ja oikeus totesi, että tapahtumien kulku oli osittain epäselvä, koska toinen syytetyistä jäi tavoittamatta eikä osallistunut oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeus katsoi, että yksin käräjäoikeudessa kuultujen henkilöiden kertoman perusteella ei muun syytettä tukevan näytön puuttuessa voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että laiminlyönnit olivat olleet seurausta kyseisen henkilön velvollisuuksien vastaisesta menettelystä. Henkilön vastuuasema yhtiössä sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntymiseen ja jatkumiseen jäi epäselväksi, ja oikeus hylkäsi syytteet.  

Nosturin kuljettajaa koskevat syytteet vammantuottamuksesta hylättiin, koska oli mahdollista, että nosturin liikkuminen johtui teknisestä viasta, josta ei saatu varmuutta.

Oikeudenkäynti ei toteutunut kohtuullisessa ajassa – oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä

Sekä vastaajat että asianomistaja vaativat hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Käräjäoikeus piti asiaa laadultaan ja laajuudeltaan tavanomaista vaikeampana. Oikeudenkäynti viivästyi muun ohella sen vuoksi, että virolaisten vastaajien tavoittaminen oli vaikeaa ja syyteoikeiden vanhentumisaikaa jatkettiin. 

Asiaa piti ensimmäisen kerran käsitellä helmikuussa 2019, mutta käsittely jouduttiin peruuttamaan syystä, etteivät vastaajien avustajat olleet saaneet kaikkea esitutkintamateriaalia käyttöönsä. Toisella yrittämällä elokuussa 2019 selvisi, etteivät vastaajien avustajat olleet kelpoisia toimimaan Suomessa oikeudenkäyntiasiamiehinä. Myös kolmas kerta jäi yritykseksi, sillä vuonna 2020 Virossa asuneet vastaajat jättivät saapumatta istuntoon. Tämän jälkeen koronatilanteen vuoksi asiaa jouduttiin siirtämään myöhemmäksi. 

Asiaa päästiin vihdoin käsittelemään syksyllä 2024. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, että asian käsittelyyn oli kulunut niin pitkä aika, että oikeus oikeudenkäynnin toteutumiseen kohtuullisessa ajassa oli estynyt. Asianosaisilla oli oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä.

Juristi Natalie Eklundin mukaan rakennusalalla työturvallisuuden toteutuminen on haasteellista erityisesti, kun työmaalla toimii useita urakoitsijoita. ”Työturvallisuuden takaaminen on kuitenkin urakoitsijan ja päätoteuttajan yhteinen vastuu”, Eklund muistuttaa.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 24/136101 asiassa R 18/4268. Tuomio ei ole lainvoimainen.