Yrittäjät vaatii väliaikaista Soteri-kriisilakia pikaisesti voimaan

Vuoden 2024 alusta otettiin käyttöön sote-valvontalain mukainen Soteri-rekisteri, jonne yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat yritykset joutuvat rekisteröimään tietonsa. Rekisteröinti ja sen käsittely ovat edellytys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiselle. Rekisterin käyttöönotto on aiheuttanut kriisin sote-alan yrityksille pitkien käsittelyaikojen takia. 17.10.2024 käsittelyä odotti edelleen 3 144 yrittäjää.

– Käsittelyä odottavien yritysten toiminta on vaikeutunut tavalla tai toisella. Toiset eivät ole voineet aloittaa toimintaansa lainkaan, ja toiset eivät ole voineet tehdä tarvittavia muutoksia toimintaansa, kun muutoshakemusta ei ole käsitelty. Monet yritykset ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä avaa tilannetta.

– Osa yrityksistä on joutunut lopettamaan. Suuri ongelma on myös se, että yritysten ei ole mahdollista jättää tarjouksia kilpailutuksiin, joka aiheuttaa tulonmenetystä koko hankintakaudelle, koska kilpailutukset tehdään usealle vuodelle, Jaskari jatkaa.

Valvira on todennut avoimesti, että Soteri-rekisterin rakentamiseen annettu aika ei ollut riittävä, ja rekisteri jouduttiin ottamaan käyttöön keskeneräisenä. Koska rekisteri ei käyttöönottovaiheessa ollut valmis, se on aiheuttanut ongelmia yrittäjille pitkittyneen käsittelyajan lisäksi myös ennakoitua korkeampien kustannusten takia, koska järjestelmä ei ole toiminut toivotulla tavalla.

– Ei ole tarkoituksenmukaista, että yrittäjät maksavat julkisen järjestelmän keskeneräisyyden ja toimimattomuuden takia korkeampia käsittelymaksuja, kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen Yrittäjistä toteaa.

Lakiesitys: Toiminta käyntiin heti ilmoituksen jättämisen jälkeen

Hallitus esittää väliaikaista lainsäädäntömuutosta, joka olisi voimassa 2026 loppuun. Esityksen mukaan toiminta olisi mahdollista käynnistää heti hakemuksen jättämisestä eli ilmoitusmenettelyllä. Esitys koskee ainoastaan yksinyrittäjiä, joiden palveluvalikoimaan ei kuulu palveluita, joita tuotetaan alaikäisille ja joiden tulee toimintaansa varten toimittaa rikosrekisteriote valvontaviranomaiselle.

– Esityksen mukainen rajaus koskemaan vain yksinyrittäjiä ei riitä, vaan ilmoitusmenettely tulisi koskea kaikkia yrityksiä. Rajaus käytännössä vain yksinyrittäjiin estää yritysten kasvua: yritys ei voi laajentaa palveluvalikoimaansa, laajentaa toimintaansa muille alueille tai palkata uutta tai ensimmäistä työntekijää, sanoo Suomen Yrittäjien sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Heli Peltola.

– Erityisesti maaseudulla yksityinen toimija voi koosta huolimatta olla ainoa palveluntuottaja, ja siten kriittinen alueen asukkaiden palveluiden saannin kannalta, Matikainen sanoo.

Lain tarkoituksena oli alun perin asettaa julkisen ja yksityisen sektorin palvelut samanlaisen valvonnan alle, ja julkiset palveluntuottajat tuli rekisteröidä vuoden 2026 alusta lukien. Esityksen mukaan julkisten palveluntuottajien rekisteröintivelvoitetta siirretään vuoden 2028 alkuun.

– Julkisille toimijoille myönnettävä pidempi siirtymäaika rekisteröintivaatimusten täyttämiseksi tarkoittaa, että he voivat jatkaa toimintaansa ilman niitä velvoitteita ja kustannuksia, jotka yksityisten toimijoiden on täytettävä. Tämä antaa julkisille palveluntarjoajille kilpailuetua, Matikainen sanoo.