Etla ennustaa: suhdannetilanne edelleen heikko, mutta rakentaminen alkaa jo hitaasti elpyä
Koko kansantalouden arvonlisäys supistuu vielä hieman tänä vuonna, mutta lähtee loivaan nousuun ensi vuonna, kun rakentaminen ja palvelusektori toipuvat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun. Tuotoksella mitattuna myös teollisuustuotanto kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta arvonlisäys kehittyy huomattavasti heikommin. Metalliteollisuus jarruttaa nyt teollisuustuotantoa. Paperin ja kartongin vienti vetää jo, ensi vuonna myös sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti kääntyy vahvaan kasvuun.

Syksyn 2024 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvana vuonna 0,2 prosenttia eli bkt jää näin viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kasvua kertyy 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna, ja investoinnit supistuvat edelleen. Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa.
Suomen päävientimarkkinan Euroopan heikko taloustilanne heijastuu tänä vuonna suoraan tehdasteollisuuden kysyntään ja sitä kautta myös tuotantoon. Ensi vuonna on kuitenkin kasvua odotettavissa, kun euroalueen – ja myös Ruotsin – talouskasvu vahvistuu.

Metsäteollisuus kannattelee koko teollisuuden kasvua
Metsäteollisuuden arvonlisäyksen vahva kasvu jatkuu tänä vuonna noin 6 prosentin tahtia, pitäen yllä koko teollisuuden kasvua. Paperiteollisuuden vienti vetää hyvin kartonki- ja paperitoimitusten ansiosta, mutta puutavaratuotteiden vienti kääntyy vasta ensi vuonna kasvuun, kun rakentaminen alkaa elpyä. Myös kemianteollisuus on kasvussa ja elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti pääsevät hitaaseen kasvuun tänä vuonna.
Metalliteollisuus, joka on teollisuuden päätoimialoista suurin, supistuu arvonlisäyksellä mitattuna toista vuotta peräkkäin ja lasku jatkuu lievänä vielä ensi vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta kone- ja metallituoteteollisuuden alamäki jatkuu.
-Muista alatoimialoista poiketen metallien jalostuksella on kaksi vahvaa vuotta takanapäin, mutta rakentamisen heikko tilanne vetää myös tämän sektorin miinukselle tänä vuonna. Maailmanlaajuisesti tarkastellen yli puolet teräksen tuotannosta menee rakennustoiminnan käyttöön, toteaa Etlan tutkija KTL Birgitta Berg-Andersson.
Rakentamisen kasvunäkymät kirkastumassa
Rakentamisen arvonlisäys supistui reippaasti viime vuonna ja sama kehitys jatkuu vielä kuluvana vuonna. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta. Kuluvana vuonna rakentaminen on kuitenkin kääntynyt varovaiseen kasvuun, mikä näkyy erityisesti maa- ja vesirakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Vuosina 2025–2026 rakennusala alkaa kasvaa taas selvästi, ennustaa Etla.
-Korot ovat lähteneet laskuun, ja rakennuskustannusten nousu on maltillistunut. Myös rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä näyttää kääntyvän hiljalleen kasvuun. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu kovin äkkiä aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on verkkaista. Tähän vaikuttaa muun muassa reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana, sanoo Etlan tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Kysynnän elpyminen vauhdittaa varovaisesti yksityisiä palvelualoja
Yksityisten palvelualojen kasvu on ollut viime ja tänä vuonna keskimäärin nollan tuntumassa, mihin on vaikuttanut heikko suhdannetilanne välituotteita hankkivassa teollisuudessa ja rakentamisessa, sekä kotitalouksien vaisu kulutuskysyntä. Ensi vuonna palvelualoilla nähdään keskimäärin 1,5 prosentin kasvua.
Kaupan arvonlisäys alenee vielä tänäkin vuonna kahden vielä synkemmän vuoden jälkeen. Kysynnän elpyminen alkaa kuitenkin tukea toimialaa. Kaupan näkymiä painavat mm. rakennusalan käänteen odottaminen, arvonlisäveron kiristäminen ja työmarkkinaepävarmuudet. Hotelli- ja ravintola-alalla arvonlisäys on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen, mutta alenee hieman tänä vuonna.
-Arvonlisäveron kiristäminen iskee hotelli- ja ravintola-alan kysyntään tilanteessa, jossa yksityinen kulutus on muutenkin heikohkoa. Hotellialalla on lisäksi tehty viime vuosina merkittäviä uusinvestointeja erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja tämän lisäkapasiteetin ”sulattaminen” vie todennäköisesti useita vuosia, arvioi Etlan tutkija VTL Ville Kaitila.
Informaatio- ja viestintäala piristyy tänä vuonna noin kolmen prosentin kasvuun, sen sijaan rahoitus- ja vakuutusala supistuu, kun korkotaso alenee. Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäys on pääsemässä tänä vuonna parin prosentin kasvuun, tosin jatkon kannalta tavaraviennin ja yksityisen kulutuksen elpyminen on avainasemassa.
Syksyn 2024 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan syyskuussa julkaistun Suhdanne Syksy 2024 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemia- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä suurin osa yksityisestä palvelusektorista.
Liitteet:
Etla Suhdanne Toimialat Syksy 2024
Kuvio 1. Arvonlisäys toimialoittain
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat), ETLA, p. 044 465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi
Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen), ETLA, p. 040 746 2991, sakari.lahdemaki@etla.fi
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat), ETLA, p. 050 410 1012, ville.kaitila@etla.fi
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, ETLA, p.050 534 3536, paivi.puonti@etla.fi
Tytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat





Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Kutsu medialle: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?24.4.2025 09:51:48 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Suuri osa entisistä nokialaisista ryhtyi yrittäjäksi – ”Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus perustettujen yritysten liikevaihdon kasvuun”22.4.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Huomattavan suuri osa, yli 8 prosenttia, entisistä Nokian työntekijöistä ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi tai bisnesenkeliksi. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan erityisen innokkaasti Nokiasta lähteneet perustivat startup-yrityksiä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus yritysten liikevaihdon kasvuun.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa seuraamaan tänään tilaisuuden ”Nokiasta 2008–2014 lähteneiden tie yrittäjiksi” livestriimiä22.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Etla on selvittänyt ex-nokialaisten perustamien yritysten tilannetta ja menestystä. Tuoreita tutkimustuloksia esitellään tänään tiistaina 22. huhtikuuta järjestettävässä julkistustilaisuudessa. Tervetuloa seuraamaan tilaisuuden livestriimiä kello 9.30.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme