Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla ennustaa: suhdannetilanne edelleen heikko, mutta rakentaminen alkaa jo hitaasti elpyä

Jaa

Koko kansantalouden arvonlisäys supistuu vielä hieman tänä vuonna, mutta lähtee loivaan nousuun ensi vuonna, kun rakentaminen ja palvelusektori toipuvat. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun. Tuotoksella mitattuna myös teollisuustuotanto kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta arvonlisäys kehittyy huomattavasti heikommin. Metalliteollisuus jarruttaa nyt teollisuustuotantoa. Paperin ja kartongin vienti vetää jo, ensi vuonna myös sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti kääntyy vahvaan kasvuun.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun.

Syksyn 2024 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvana vuonna 0,2 prosenttia eli bkt jää näin viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kasvua kertyy 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna, ja investoinnit supistuvat edelleen. Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa.

Suomen päävientimarkkinan Euroopan heikko taloustilanne heijastuu tänä vuonna suoraan tehdasteollisuuden kysyntään ja sitä kautta myös tuotantoon. Ensi vuonna on kuitenkin kasvua odotettavissa, kun euroalueen – ja myös Ruotsin – talouskasvu vahvistuu.

null
Kuvio 1. Arvonlisäys toimialoittain

Metsäteollisuus kannattelee koko teollisuuden kasvua

Metsäteollisuuden arvonlisäyksen vahva kasvu jatkuu tänä vuonna noin 6 prosentin tahtia, pitäen yllä koko teollisuuden kasvua.  Paperiteollisuuden vienti vetää hyvin kartonki- ja paperitoimitusten ansiosta, mutta puutavaratuotteiden vienti kääntyy vasta ensi vuonna kasvuun, kun rakentaminen alkaa elpyä. Myös kemianteollisuus on kasvussa ja elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti pääsevät hitaaseen kasvuun tänä vuonna. 

Metalliteollisuus, joka on teollisuuden päätoimialoista suurin, supistuu arvonlisäyksellä mitattuna toista vuotta peräkkäin ja lasku jatkuu lievänä vielä ensi vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta kone- ja metallituoteteollisuuden alamäki jatkuu.

-Muista alatoimialoista poiketen metallien jalostuksella on kaksi vahvaa vuotta takanapäin, mutta rakentamisen heikko tilanne vetää myös tämän sektorin miinukselle tänä vuonna. Maailmanlaajuisesti tarkastellen yli puolet teräksen tuotannosta menee rakennustoiminnan käyttöön, toteaa Etlan tutkija KTL Birgitta Berg-Andersson.

Rakentamisen kasvunäkymät kirkastumassa

Rakentamisen arvonlisäys supistui reippaasti viime vuonna ja sama kehitys jatkuu vielä kuluvana vuonna. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta. Kuluvana vuonna rakentaminen on kuitenkin kääntynyt varovaiseen kasvuun, mikä näkyy erityisesti maa- ja vesirakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Vuosina 2025–2026 rakennusala alkaa kasvaa taas selvästi, ennustaa Etla.

-Korot ovat lähteneet laskuun, ja rakennuskustannusten nousu on maltillistunut. Myös rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä näyttää kääntyvän hiljalleen kasvuun. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu kovin äkkiä aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on verkkaista. Tähän vaikuttaa muun muassa reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana, sanoo Etlan tutkija KTT Sakari Lähdemäki.

Kysynnän elpyminen vauhdittaa varovaisesti yksityisiä palvelualoja

Yksityisten palvelualojen kasvu on ollut viime ja tänä vuonna keskimäärin nollan tuntumassa, mihin on vaikuttanut heikko suhdannetilanne välituotteita hankkivassa teollisuudessa ja rakentamisessa, sekä kotitalouksien vaisu kulutuskysyntä. Ensi vuonna palvelualoilla nähdään keskimäärin 1,5 prosentin kasvua.

Kaupan arvonlisäys alenee vielä tänäkin vuonna kahden vielä synkemmän vuoden jälkeen. Kysynnän elpyminen alkaa kuitenkin tukea toimialaa. Kaupan näkymiä painavat mm. rakennusalan käänteen odottaminen, arvonlisäveron kiristäminen ja työmarkkinaepävarmuudet. Hotelli- ja ravintola-alalla arvonlisäys on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen, mutta alenee hieman tänä vuonna.

-Arvonlisäveron kiristäminen iskee hotelli- ja ravintola-alan kysyntään tilanteessa, jossa yksityinen kulutus on muutenkin heikohkoa. Hotellialalla on lisäksi tehty viime vuosina merkittäviä uusinvestointeja erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja tämän lisäkapasiteetin ”sulattaminen” vie todennäköisesti useita vuosia, arvioi Etlan tutkija VTL Ville Kaitila.

Informaatio- ja viestintäala piristyy tänä vuonna noin kolmen prosentin kasvuun, sen sijaan rahoitus- ja vakuutusala supistuu, kun korkotaso alenee. Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäys on pääsemässä tänä vuonna parin prosentin kasvuun, tosin jatkon kannalta tavaraviennin ja yksityisen kulutuksen elpyminen on avainasemassa.

Syksyn 2024 Suhdanne Toimialat perustuu Etlan syyskuussa julkaistun Suhdanne Syksy 2024 -makrotalouden ennusteeseen ja mm. Suomen kansantalouden panos-tuotosmalliin. Suhdanne Toimialat sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemia- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä suurin osa yksityisestä palvelusektorista.

Liitteet: 

Etla Suhdanne Toimialat Syksy 2024

Kuvio 1. Arvonlisäys toimialoittain

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat), ETLA, p. 044 465 0153, birgitta.berg-andersson@etla.fi

Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen), ETLA, p. 040 746 2991, sakari.lahdemaki@etla.fi

Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat), ETLA, p. 050 410 1012, ville.kaitila@etla.fi

Ennustepäällikkö Päivi Puonti, ETLA, p.050 534 3536, paivi.puonti@etla.fi

Kuvat

Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla
Tutkija Birgitta Berg-Andersson, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan Suomen teollisuuden arvonlisäys jää ensi vuonna kuluvan vuoden lukemiin, palvelualat pääsevät runsaan prosentin kasvuun, ja rakentaminen elpyy liki 5 prosentin kasvuun.
Lataa
Kuvio 1. Arvonlisäys toimialoittain
Kuvio 1. Arvonlisäys toimialoittain
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen vienti hyötyisi ulkomaalaisista työntekijöistä, mutta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus on edelleen pieni24.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen vaikuttaa myönteisesti Suomen teollisuuden yrityksissä. Ensimmäisen ulkomaisen työntekijän palkkaaminen edistää välittömästi kokonaisviennin kasvua, jonka havaittiin jatkuvan jopa muutamia vuosia palkkauksen jälkeen. Lisäksi vientituotteiden määrä kasvoi yrityksissä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin edelleen Suomessa vaatimaton muihin länsimaihin verrattuna.

Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista19.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan17.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.

Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.

Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja11.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye