Tutkimusraportti: Sähkön hintavaihtelua voitaisiin tasoittaa uudella hyötykorvausmenettelyn sisältävällä tarjoustyypillä

Voimakas sähkön hintavaihtelu on koettu ongelmaksi Suomessa, niin kuluttajien näkökulmasta kuin Suomen kilpailukyvynkin kannalta.

Tällä hetkellä sähkön ostajat ja myyjät voivat jättää sähkön huutokauppaan tarjouksia joko yksittäisille tunneille tai erilaisia yhdistelmätarjouksia, eli niin sanottuja blokkitarjouksia pidemmälle ajalle. Joustavaa tuotantoa ja kulutusta tuovat markkinoille joustavat yhdistelmätarjoukset, joissa algoritmi määrittää parhaan ajankohdan tarjouksen aktivointiin. Joustavilla yhdistelmätarjouksilla onkin voimakas huippuhintoja laskeva vaikutus.

Nykyiset tarjoustyypit eivät kuitenkaan mahdollista energiavarastokapasiteetin tuontia markkinoille tehokkaasti. Nykyisillä tarjoustyypeillä energiavarastotoimijan täytyisi osata ennustaa, milloin varastoa kannattaa ladata ja milloin purkaa, koska tarjoukset jätetään markkinoille ennen hinnan määrittämistä.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Juha Koskela, väitöskirjatutkija Kimmo Lummi ja professori Pertti Järventausta ehdottavat juuri julkaistussa tutkimusraportissa, että tukkusähkömarkkinoille luotaisiin uusi varastotarjoustyyppi ”storage order”, joka toimisi kaksisuuntaisena joustavana yhdistelmätarjouksena.

– Se huomioisi energiavarastojen erityisvaatimukset ja sisältäisi hyötykorvausmenettelyn. Tällä tarjoustyypillä energiavarastot saataisiin suoraan hintaa määrittävän algoritmin hyötykäyttöön ja algoritmi määrittäisi, milloin niitä on otollisinta ladata ja purkaa, Juha Koskela kertoo.

Uusi tarjoustyyppi toisi varastokapasiteetille kilpailun

Vaikka energiavarasto usein mielletään sähköiseksi energiavarastoksi, akuksi, varastokapasiteetti voi olla muutakin kuin akku. Kysyntäjousto sisältää myös varastokapasiteettia.

Kun kulutus joustaa ajallisesti, energia tarvitaan kuitenkin myöhemmin, jolloin sen voidaan ajatella olevan välillä varastossa markkinan näkökulmasta.

– Energian varastoinnissa tapahtuu aina häviöitä, ja tämä tulee huomioida osto- ja myyntitarjousten suhteessa. Uuden tarjoustyypin avulla varastokapasiteeteille muodostuisikin kilpailtu markkina sen perusteella, kuka pystyy varastoimaan energiaa pienimmillä häviöillä, Koskela sanoo.

Hyötykorvausmenettelyllä suuret edut

Tutkijoiden mukaan pelkkä uusi tarjoustyyppi ei kuitenkaan yksin riitä, koska varastoilla on voimakas hintavaihteluja tasoittava vaikutus, jota niiltä toivotaankin.

– Vaikka hintojen tasoitus on lähes kaikkien markkinaosapuolien etu, se syö samalla varastojen kannattavuuden, joka muodostuu juuri hintaeroista. Tästä syystä tarvitaankin hyötykorvausmenettely, jolla varastoille korvattaisiin niiden hintaa tasoittava vaikutus, Koskela sanoo.

Käytännössä siis varastojen latauksen ja purun hinta määräytyisi niiden hintojen perusteella, jotka toteutuisivat ilman näitä varastoja.

– Ylläpitämällä varastojen kannustetta tulla mukaan tukkusähkömarkkinoille saataisiin merkittäviä hyötyjä koko sähkömarkkinan kannalta ja myös kansantaloudellisesta näkökulmasta. Hyötykorvausmenettelyn kustannus olisi häviävän pieni suhteessa siitä saataviin kokonaishyötyihin, Koskela sanoo.

Fakta: Algoritmi määrittää sähkön hinnan Euroopan yhteismarkkinoilla

• Sähkön hinta määritetään tukkumarkkinoilla jokaiselle vuorokauden tunnille edellisenä päivänä kysyntä- ja tarjontatarjousten perusteella.
• Hinta määritetään samanaikaisesti koko Euroopan yhteismarkkinoilla.
• Hinnat määrittävä algoritmi etsii eri tarjousalueiden välisiä rajasiirtoja säätämällä ratkaisun, joka on paras koko markkinalle, jolloin kaikki osapuolet saavat suurimman mahdollisen hyödyn.

Tutkimusraportti ”Sähkömarkkinamalli ja eri tekijöiden vaikutukset sähkön hinnan muodostumiseen sähkön vuorokausimarkkinoilla” on julkaistu 21.10.2024 Tampereen yliopiston verkkojulkaisuna. Raportin tutkimustyö on tehty Ulla Tuomisen säätiön myöntämällä apurahalla sekä osana Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:n rahoittamaa ”Sector Integration and Electric Decade” -hanketta.

Lue tuore tutkimusraportti verkossa.

 

Lisätietoja:
Juha Koskela, tutkijatohtori, sähkötekniikka, Tampereen yliopisto
juha.j.koskela@tuni.fi
050 447 8483