Hallitus heikentää työehtosopimustoimintaa ja palkkatasa-arvoa

– Koko palkansaajaliike vastustaa lakiesitystä. Tämä on ollut linjamme hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien ja olemme tuoneet sen toistuvasti esille mm. #painavasyy -kampanjassa. Työministeriön valmistelussa ja hallituksen esityksessä on ohitettu täysin ammattiyhdistysliikkeen näkemykset.  Myös oikeuskansleri on huomauttanut lakiesityksen ongelmista, SAK:n lakimies Katariina Sahlberg sanoo.

SAK:n mukaan hallitus tekee ison virheen, jos se puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen ja valtakunnansovittelijan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.

Suomea sitovien EU- ja ILO-säädösten mukaan valtiovallan tulisi edistää työehtosopimustoimintaa ja järjestäytymisvapautta sekä huolehtia sovittelutoimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.  Jos esitys etenee lainsäädännöksi, Suomi ottaa tietoisesti merkittävän riskin sitä sitovien kansainvälisoikeudellisten normien rikkomisesta.

Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä.  Toteutuessaan esitys murentaisi merkittävällä tavalla työntekijäpuolen luottamusta sovitteluinstituutiota kohtaan – instituution, jonka pitäisi olla TES-neuvotteluja tukeva riippumaton ja puolueeton toimija.

Sahbergin mukaan hallitus jatkaa vientimalli-esityksellään epätasapuolista työmarkkinapolitiikkaa ja työnantajien ajamien uudistusten toteuttamista.  Aikaisemmin toukokuussa Orpon hallitus sai voimaan lakkolaki- uudistuksen, jolla rajattiin ammattijärjestöjen oikeutta mm. tukilakkoihin.  Eduskunnan käsittelyssä on esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta.  Lukuisia muita työlainsäädännön ja työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä on parhaillaan valmistelussa.  

– Lakiesitys suosii jälleen kerran yksityisen sektorin työnantajapuolta, sillä se sitoo työmarkkinakierroksella sovittelutoimen kädet ennalta vientialojen ratkaisuun, eikä jätä tilaa toimialakohtaiselle aidolle sovittelutoiminnalle.  Työnantajapuolella ei ole jatkossa huolta sovintoesityksistä, sillä se voi luottaa sovittelutoimen pysyvän vientialojen määrittämissä palkankorotuksissa.  Samalla alakohtaisten tarpeiden huomioon ottaminen tai palkkaerojen kurominen ja palkkauksellisen tasa-arvon edistäminen käy entistä mahdottomammaksi.  

Työministeri perustelee esitystään Ruotsin vientivetoisella mallilla.  Toisin kuin on väitetty, pohjoismaissa työehto- ja palkkasopimisen mallit ja sovittelutoimen resurssit ja toimintaedellytykset ovat erilaisia.  Esimerkiksi Ruotsissa malli pohjautuu työmarkkinaosapuolten sopimukseen – toisin kuin nyt esitetty lakimalli. Ruotsissa teollisuussopimuksen (industriavtal) linjasta on sen historian aikana poikettu myös ylöspäin toimialakohtaisesti.

Naisten ja miesten välien palkkaero on Suomessa edelleen n 16 %.   Sukupuolen mukainen ammattialojen eriytyminen työmarkkinoillamme on suurempaa kuin monissa muissa maissa.  SAK:laisilla aloilla on useita naisvaltaisia ja matalapalkkaisia ammattialoja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, joiden palkka- ja ostovoimakehitys on ollut vaatimatonta.  Hallitus on vientimallillaan heikentämässä työssäkäyvien asemaa ja mahdollisuuksia nousta palkkakuopasta.