Helsingin yliopisto

Geneettinen löydös avaa uusia mahdollisuuksia haima- ja suolistosyövän täsmähoidoille

Jaa

Helsingin yliopiston tuore tutkimus valottaa KRAS-geenin käyttäytymistä kahdessa huonoennusteisimmassa syövässä — haima- ja suolistosyövässä. Havainnot voivat mahdollistaa KRAS-geenin aiheuttamien syöpien täsmähoidot tulevaisuudessa.

KRAS-geeni on tärkeä ja paljon tutkittu syöpägeeni, jonka mutaatiot johtavat solujen hallitsemattomaan jakautumiseen. KRAS-geenin virheellisten muotojen merkitys monissa eri syöpätyypeissä tunnetaankin hyvin.

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on keskitytty vähemmän tutkittuun KRAS-geenin normaaliin muotoon. Tulokset osoittavat, että geenin normaalin kopion läsnäololla tai puuttumisella syöpäsoluista on enemmän merkitystä kuin aiemmin on ymmärretty.

Ryhmänjohtaja Arafath (Rafa) Najumudeenin vetämä työryhmä tutki KRAS-geenin vaikutusta syövän kasvuvauhtiin, etenemiseen ja hoitovasteeseen haima- ja suolistosyövässä sekä hiirimalleja että potilastietoja hyödyntäen.

Cancer Research- ja Nature Communications- tiedelehdissä julkaistut tutkimukset osoittavat, että KRAS-geenin normaalin kopion katoaminen syöpäsoluista voi kiihdyttää haima- ja suolistosyövän kasvua. Toisaalta tällaiset kasvaimet näyttävät harvemmin muodostavan etäpesäkkeitä.

– Olemme havainneet, että KRAS-geenin normaali versio toimii ikään kuin jarruna syövälle ja hillitsee syöpäsolujen kasvuvauhtia lisäävän virheellisen KRAS-geenin vaikutuksia, sanoo tutkimukset toteuttanut tohtori Rafa Najumudeen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

Tulokset viittaavat myös siihen, että kun potilaan haimasyöpä menettää normaalin KRAS-geenin, syöpä muuttuu herkemmäksi proteiinikinaasin estäjiksi kutsutuille lääkkeille. Näin ollen potilaat, joiden syöpäkasvaimessa on tämä kyseinen geneettinen profiili, saattavat todennäköisemmin hyötyä kasvaimen kasvun hidastamiseen tähtäävistä täsmähoidoista.

– Tuloksemme antavat meille paremman käsityksen siitä, miten KRAS-geenin eri muodot ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Vielä tärkeämpää on, että ne tarjoavat väylän mahdollisesti tehokkaampiin hoitomuotoihin kahta hyvin aggressiivista syöpää vastaan, Rafa Najumudeen toteaa.

– Nämä syövät diagnosoidaan usein myöhään ja ne ovat vaikeasti hoidettavia, joten uusi tutkimustieto on ratkaisevassa asemassa potilaiden hoitotulosten parantamiseksi. Hoitojen kohdistaminen syöpäkasvaimen geneettisen profiilin perusteella voi antaa potilaille paremmat selviytymismahdollisuudet.

Haima- ja suolistosyövät ovat yleisimpiä syöpäkuolemien aiheuttajia Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Tieto KRAS-geenin vaikutuksista syövän kasvunopeuteen ja hoitovasteeseen avaa uusia mahdollisuuksia kohdennetuille hoidoille, mikä puolestaan saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa tehokkaammat hoidot monille syöpäpotilaille paitsi Suomessa myös maailmanlaajuisesti.

– KRAS on ollut intensiivisen kansainvälisen tutkimuksen kohteena pitkään, mutta tutkimus on keskittynyt mutatoidun KRAS-geenin biologiaan ja estämiseen lääkkeillä. Tämä tutkimustieto on mullistava, sillä se osoittaa, että syövässä normaali KRAS-geeni ei olekaan vain sivustakatsoja vaan tärkeä syöpää jarruttava ja lääkehoitojen tehoon vaikuttava tekijä, sanoo Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaska, joka ei itse ollut mukana tutkimuksessa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Cancer Research UK Scotland -instituutin kanssa, ja sitä tukivat Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö ja Syöpäsäätiö.

Alkuperäiset artikkelit:

Fey, S.K., Najumudeen, A.K., Watt D.M. et al. KRAS Loss of Heterozygosity Promotes MAPK-Dependent Pancreatic Ductal Adenocarcinoma Initiation and Induces Therapeutic Sensitivity to MEK Inhibition. Cancer Res (2024). https://doi.org/10.1158/0008-5472.CAN-23-2709

Najumudeen, A.K., Fey, S.K., Millett, L.M. et al. KRAS allelic imbalance drives tumour initiation yet suppresses metastasis in colorectal cancer in vivo. Nat Commun 15, 100 (2024). https://doi.org/10.1038/s41467-023-44342-4

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ryhmänjohtaja Rafa Najumudeen
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
s-posti: arafath.najumudeen@helsinki.fi
Puhelin: +358 400292727

Tietoa Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye