Masennuksesta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat odotettua korkeammat
Kokonaisvaltainen tarkastelu paljasti, että masennusdiagnoosi lisää potilaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta merkittävästi. Monilla potilailla palvelutarve ja kustannukset nousevat pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi masennusdiagnoosin myötä.
HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Johnsson & Johnssonin yhteisessä masennuksen hoitopolkututkimuksessa tarkasteltiin masennusdiagnoosin saaneiden potilaiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutunutta käyttöä, saatuja hoitotuloksia sekä kustannuksia. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Uudenmaan alueen terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja.
”Tutkimus on todella merkittävä askel kohti tietopohjaista resurssien käyttöä mielenterveyspalveluissa. Tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja mahdollistaa koko palveluketjun aikaisempaa syvempää ymmärrystä”, sanoo HUSin Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund.
Tutkimus paljasti, että masennusdiagnoosin jälkeen palveluiden käytön kustannukset yli kaksinkertaistuvat ja ovat vielä viiden vuoden jälkeen lähes kolmanneksen korkeammat kuin ennen diagnoosia. Viiden vuoden seurannassa jopa 70 prosenttia potilaista tarvitsee yhä jotakin sosiaali- tai terveyspalvelua tai sosiaalietuuksia. Ikä, muut sairaudet ja matala sosioekonominen asema kohottavat kokonaiskustannuksia erittäin merkittävästi.
Kokonaisvaltainen tarkastelu mahdollistaa palveluketjun kehittämisen
Hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää mielenterveyspotilaan koko palveluketjua tietoon perustuen. ”Esimerkiksi me erikoissairaanhoidossa näemme nyt aiempaa paremmin perusterveyden ja sosiaalihuollon linkittymisen kokonaisuuteen sekä pitkän tähtäimen riskilopputulemat sairauspäivien ja eläköitymisen muodossa”, sanoo HUSin Psykiatrian kehittämispäällikkö Petri Näätänen.
Tulosten perusteella on tunnistettu useita kehittämiskohteita sekä hoitoon, hoitopolkuihin että organisointiin liittyen. ”Tulemme kehittämään indikaattoreita sekä ennuste- ja toimintamalleja, joiden avulla pystymme minimoimaan riskejä ja edistämään suotuisia kehityskulkuja”, kertoo Näätänen.
Tutkimus myös vahvistaa näkemystä, että yhteistyötä on tiiviistettävä hyvinvointialueiden kanssa masennuspotilaiden hoidossa, jotta erikoissairaanhoidon resurssit voidaan kohdentaa niille, jotka hyötyvät kyseisistä palveluista. Myös palveluiden yhteensovittamista asiakastasolla tulee lisätä.
Masennuksen hoitopolkututkimus on osa ”Sote-palvelut läpinäkyviksi” hankekokonaisuutta. Ensimmäiset tulokset julkaistiin 21-22.10.2024 kansainvälisessä International Consortium for Health Outcomes Measurement -konferenssissa (ICHOM) Amsterdamissa.
HUSin ja useiden kumppanien ”Sotepalvelut läpinäkyviksi” tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on luoda ohjeet ja työkalut, joilla voi helposti yhdistää, analysoida ja visualisoida sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallisia ja alueellisia rekisteritietoja kehittämis- ja tutkimustyön pohjaksi. Ensimmäisenä on tarkasteltu mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutunutta käyttöä, saatuja hoitotuloksia sekä kustannuksia. Tarkoituksena on luoda tietomalleja ja prosesseja, joita hyödyntämällä on mahdollista tehdä vastaavanlaisia analyysejä myös muista potilasryhmistä. Hanke edistää palvelujärjestelmän kehittämistä toiminnan vaikuttavuuteen perustuen. Pohjaksi on luotu ainutlaatuinen tietokanta, jossa on yhdistetty seitsemän vuoden ajalta noin 630 000 Uudenmaan potilaan tietoja terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereistä.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Petri NäätänenkehittämispäällikköHUSin Psykiatria
Masennuksen hoitopolkututkimus
Jesper EkelundtoimialajohtajaHUSin Psykiatria
Masennuksen hoitopolkututkimus
Grigori Joffe HUStutkija, professoriHUS
Sotepalvelut läpinäkyviksi -tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus
Paulus TorkkiapulaisprofessoriHelsingin yliopisto
Sotepalvelut läpinäkyviksi -tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus:
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
I november öppnar den nya förlossningsenheten Vågsvallet vid Kvinnokliniken24.10.2024 08:18:24 EEST | Pressmeddelande
I Kvinnoklinikens totalrenoverade lokaler öppnar den nya förlossningsenheten Vågsvallet den 25 november 2024. I planeringen av förlossningsenheten har man beaktat föderskornas önskemål om en mjuk och naturlig förlossningsupplevelse.
Naistenklinikalle avautuu marraskuussa uusi synnytysyksikkö Aallokko24.10.2024 08:18:24 EEST | Tiedote
Naistenklinikan peruskorjattuihin tiloihin avautuu 25.11.2024 uusi Synnytysyksikkö Aallokko. Synnytysyksikön suunnittelussa on huomioitu synnyttäjien toiveet pehmeästä ja luonnonmukaisesta synnytyskokemuksesta.
New labor unit Aallokko to open at the Women's Hospital in November24.10.2024 08:18:24 EEST | Press release
A new labor unit named Aallokko will open in the renovated Women's Hospital on November 25, 2024. The labor unit has been designed to meet the wishes of women giving birth for a soft and natural birth experience.
50 vuotta lasten kantasolusiirtoja23.10.2024 12:37:57 EEST | Tiedote
Suomen ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla vuonna 1974. Erilaisilla soluhoidoilla yhä useampi lapsi saa avun vaikeaan sairauteensa.
Tiukka laki romahdutti yliopistosairaaloiden tutkimusten määrän22.10.2024 13:50:45 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätävä laki on aiheuttanut lähes 50 prosentin laskun terveydenhuollon rekistereitä hyödyntävissä tutkimuksissa vain kolmessa vuodessa. Lakiin kaavaillaan nyt muutoksia. Tutkijat näkevät, että Suomella on mahdollisuus olla esimerkki muille EU-maille muuttamalla tiukkaa lakia niin, että tietosuoja säilyisi, mutta tutkimuksen tekeminen ja kansainvälinen yhteistyö helpottuisi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme