Mihin maankäyttöä tulisi verrata hiili- ja luontojalanjälkilaskennassa? Uusi tutkimus johdonmukaistaa laskentaa
Hiilijalanjälkiä käytetään laajasti tukemaan kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon päätöksiä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Myös luontojalanjälkiä lasketaan yhä enemmän. Maankäyttö huomioidaan laskennassa usein epäjohdonmukaisesti, mikä voi synnyttää virheellisiä päätelmiä.
Hiili- ja luontojalanjälkilaskentaa ohjataan kansainvälisillä standardeilla, joita noudattavat laskentaa tekevät tutkijat, konsultit ja yritykset. Standardit kuitenkin ohjaavat maankäytön huomioimista puutteellisesti. Kansainvälinen hiilijalanjälkistandardi ISO 14067 ohjeistaa tarkastelemaan maankäyttövaikutuksia suhteessa vertailutilanteeseen, jonka määrittelemiseksi esitetään viisi erilaista vaihtoehtoa. Standardissa ei kuitenkaan kerrota, mihin tilanteisiin mikäkin vaihtoehto soveltuu.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden julkaisemassa tuoreessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa analysoidaan näiden vaihtoehtojen soveltuvuus erilaisia käyttötarkoituksia varten ja ohjeistetaan maankäytön vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan. Tutkimuksen tuloksista kertova artikkeli julkaistiin lokakuussa International Journal of Life Cycle Assessment -lehdessä.
”Monet ympäristötiedon hyödyntäjät saattavat ajatella, että on yksi oikea tapa laskea esimerkiksi hiilijalanjälki. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ensin pitäisi aina määritellä, mitä jalanjäljellä halutaan kuvata ja valita sen mukaan menetelmät, kuten maankäytön vertailutilanne ja tarkastelun rajaus. Muussa tapauksessa voidaan päätyä hyvinkin harhaanjohtaviin päätelmiin”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Menetelmien valinta tulee tehdä käyttötarkoituksen perusteella
Jos jalanjäljellä halutaan esimerkiksi kuvata maankäytön vaikutuksia, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se, ettei maata käytetä mihinkään. Tällöin maan annettaisiin jatkaa luonnontilassa tai palautua luonnontilaansa. Toisaalta jos jalanjäljellä halutaan kuvata sitä, miten maankäyttö muuttuu tietyn päätöksen seurauksena, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se maankäyttö, mikä vallitsisi, jos päätös jätetään tekemättä.
”Epäjohdonmukainen valinta maankäytön vertailutilanteeksi voi johtaa esimerkiksi tuloksiin, jotka kannustavat käyttämään maata tai biomassaa mahdollisimman paljon ja olemaan välittämättä maaekosysteemien hiilinielusta ja sen tehostamismahdollisuuksista. Tällöin saatetaan kannustaa ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä tekemään toimia, jotka todellisuudessa kiihdyttävät ilmastonmuutosta", selventää Soimakallio.
Myös tarkastelujen ajallinen rajaus vaikuttaa paitsi vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan myös päätelmiin, joita arvioiduista jalanjäljistä tulisi tehdä.
”Tyypillinen epäjohdonmukaisuus on, että tarkastelut on laadittu ajassa taaksepäin katsoen, mutta tuloksia tulkitaan ajassa eteenpäin. Näin ei pitäisi tehdä”, selittää Soimakallio.
Laskennan tietopohjaa on tarpeen parantaa
Maankäytön vertailutilanteen johdonmukaista valintaa hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa on osaltaan rajoittanut käytettävissä oleva tietopohja. Yleiset elinkaaritietokannat eivät sisällä tietoa maankäytön vaikutuksista erilaisissa vertailutilanteissa tai tarkastelujen ajallisilla rajauksilla.
”Varsinkin luontojalanjälkien osalta käytettävissä oleva luontotieto on tähän mennessä käytännössä rajannut mahdollisia maankäytön vertailutilanteen valintoja", kertoo artikkelin toinen pääkirjoittaja erikoistutkija Veera Norros.
”Tietopohjaa tulisi parantaa kauttaaltaan niin, että se soveltuu käytettäväksi erilaisia maankäytön vertailutilanteita ja tarkastelujen rajauksia varten. Näin menetelmien johdonmukainen valinta ei jäisi sovellettavissa olevan tiedon puutteesta kiinni", jatkaa Soimakallio.
Tutkimusartikkeli
Soimakallio, S., Norros, V., Aroviita, J., Heikkinen, R.K., Lehtoranta, S., Myllyviita, T., Pihlainen, S., Sironen, S., Toivonen, M. Choosing reference land use for carbon and biodiversity footprints. International Journal of Life Cycle Assessment.
Julkaistu sähköisenä 18.10.2024, DOI: 10.1007/s11367-024-02372-0
Lisätietoa
Dosentti, johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
Filosofian tohtori, erikoistutkija, Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 459, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release
The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.
Östersjöns övervakningsresor: Syresituationen i bottenvattnet är dålig i norra Östersjön och Finska vikens öppna hav30.10.2024 08:38:51 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentrals (Syke) havsforskningsfartyg Aranda och kustövervakningsfartyget har återvänt från sensommarens övervakningsresor. Syresituationen i djupvattnet i Finska vikens öppna hav är fortfarande dålig och bottnarna är i allmänhet döda på djup över 60 meter. Den senaste saltvattenpulsen i slutet av förra året var inte tillräcklig för att förbättra syresituationen i huvudbassängens djupvatten. Bottenvikens tillstånd är fortfarande bättre än de sydligare havsområdena. Fosforhalten har dock ökat och syresituationen i Bottenhavets djupvatten har försämrats. Eutrofieringen i kustvattnen längs Finland södra kust är i allmänhet på en måttlig eller otillfredsställande nivå.
Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla30.10.2024 08:35:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.
Viikkokatsaus 28.10.–1.11.202428.10.2024 13:59:44 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan25.10.2024 11:19:47 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme