Uudenmaan ELY-keskus

Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta

Jaa

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Kuvassa on joki, johon on tehty patomuutoksia.
Avustusta vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan myöntää myös patomuutoksiin, joissa padon tilalle voidaan rakentaa esimerkiksi koskimainen rakenne. Kuva: Pasi Lempinen

Kuntien lähivirkistysalueiden ja lähiluontoalueiden kunnostamista ja kehittämistä, rakennusperinnön hoitoa, saariston ympäristönhoitoa, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista, vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista sekä vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa Uudellamaalla koskevat avustushakemukset lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen.

Uudellamaalla toteutettaviin kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Uudenmaan alueella toteutettaviin ympäristökasvatus- ja -valistushankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Avustusten hakuaika on 22.10.–2.12.2024. Hakuaika päättyy 2.12.2024 klo 16:15.

Suomi liikkeelle -ohjelman avustus kuntien lähivirkistysalueiden kunnostukseen ja kehittämiseen

Valtionavustusta myönnetään Suomen kuntien lähivirkistysalueiden ja lähiluontoalueiden kunnostamiseen, kehittämiseen sekä palvelujen parantamiseen. Hakijoina voivat olla kunnat sekä kuntayhtymät.

Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikkumista (fyysistä aktiivisuutta) lähiluonnossa luomalla laadukkaita ja helposti saavutettavia lähivirkistysalueita. Tavoite saavutetaan kunnostamalla ja kehittämällä kuntien olemassa olevia virkistysalueita, niiden reittejä, rakenteita ja palveluita, tai luomalla palvelurakenteita ja reittejä uusille alueille sekä parantamalla esteettömyyttä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä valaistuksen rakentamiseen tai uusimiseen. Ulkokuntosalilaitteiden hankintaa voidaan tukea, jos ne sijoittuvat luontoliikuntakohteiden yhteyteen.

Rakennusperinnön hoito

Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Avustusta voidaan myöntää myös muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Työ on tehtävä rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

Saariston ympäristönhoito

Avustusta voidaan myöntää kunnalle tai kuntalaiselle saariston eläimistön, kasviston tai maiseman suojeluun liittyviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea myös yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen. Saariston ympäristöhoitoavustusta voidaan myöntää myös sellaisiin toimiin, joissa kunnostetaan saaristomaisemaan ja saaristolaiselämän ylläpitoon kuuluvia rakennuksia ja rakennelmia kuten laitureita, venevajoja ja aittoja. Avustusta ei ole myönnetty ruoppauksiin.

Uudellamaalla saariston ympäristönhoitoavustuksen piiriin kuuluvat Espoon, Helsingin, Inkoon, Kirkkonummen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja Sipoon ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret.

Avustusalueeseen kuuluvat lisäksi seuraavat alueet, joihin on kiinteä tieyhteys:

  • Suvisaaristo (Espoo)
  • Santahamina (Helsinki)
  • Storramsjö, Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Sävö (Inkoo)
  • Porkkalanniemi (Kirkkonummi) Sarvsalö, Kabböle, Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö (Loviisa)
  • Emäsalo, Vessölandet, Tirmo ja Fagersta (Porvoo)
  • Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja, Öby, Odensö, Norrby ja Båsa (Raasepori)
  • Kitö ja Löparö (Sipoo)


Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille. Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.

Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että on avustushakemukselle eduksi, jos hankkeen toimenpiteet ovat vesistöä koskevan kunnostussuunnitelman mukaisia. Kunnostussuunnitelmassa tulisi osoittaa miten esimerkiksi vesikasvien niitto tulisi tehdä, jotta niitosta olisi hyötyä vedenlaadun parantamiselle. Särkikalojen poistopyynnin tarve olisi tarpeellista osoittaa koekalastustuloksilla. Poistopyynnin tavoitteena tulisi olla vedenlaadun parantaminen tai hyvän vedenlaadun ylläpitäminen. Avustusta voidaan myöntää myös vesistöä koskevan kunnostussuunnitelman laatimiseen ja sitä varten tehtäviin selvityksiin.

Avustusta ei voi käyttää maanparannusaineiden peltolevitykseen ja toimenpiteisiin, joihin on käytettävissä muuta julkista rahoitusta.

Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö

Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.

Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.

Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.

Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Kalataloudelliset kunnostukset

Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan virtavesikohteet, jotka on mainittu kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (2022–2027) liitteessä 2. Tutustu tästä linkistä myös NOUSU-rahoitukseen

Avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä

Avustusta on haettava ennen hankkeen toimenpiteiden aloittamista. Hakemukset toimitetaan viimeistään 2.12.2024 ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävien organisaatioiden on käytettävä haussa valtuusasiaa ”Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustuksen hakeminen”. Lisätietoja valtuuksista: www.suomi.fi/valtuudet  

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa sekä kalataloutta koskevia hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa.

Avustuksia myönnettäessä noudatetaan valtionavustuslain (668/2001) perusteita ja menettelyjä. Vesien kunnostushankkeiden osalta noudatetaan myös valtioneuvoston asetusta vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Hakulomakkeet ja ohjeita ELY-keskuksesta ja verkkopalvelusta

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja avustusten myöntämisen edellytyksistä saa Uudenmaan alueella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia hakulomakkeita ja ohjeita – myös kalataloudelliset kunnostukset – on saatavissa myös ELY-keskusten verkkopalvelusta

https://www.ely-keskus.fi/rahoitus-ja-avustukset-ymparistovastuualue

Avustuksista kalataloudellisiin kunnostuksiin saa lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksista lisätietoja saa Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Rahoitus ja avustukset -sivujen kautta pääsee tutustumaan sekä eri avustustyyppien avustuksiin että niihin liittyviin Kansalliseen kalatiestrategiaan, valtioneuvoston asetukseen 714/2015 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan.

Lisätietoa Suomi liikkeelle -ohjelman avustuksesta kuntien lähivirkistysalueiden kunnostukseen: Suomi liikkeelle -ohjelman avustus kuntien lähivirkistysalueiden kunnostukseen ja kehittämiseen - ely - ELY-keskus

Avustusta voidaan myöntää myös vesihuollon rakennemuutoksen edistämistä ja alueellista yhteistyön kehittämistä koskeviin hankkeisiin, jotka parantavat vesihuoltoa ja sen varautumista. Avustushaku on valtakunnallisesti keskitetty Etelä-Savon ELY-keskukseen, joka tiedottaa siitä erikseen: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-vesisto-ja-kalataloushankkeisiin

Tänään avautuu myös seuraava valtakunnallisesti keskitetty avustushaku, josta Keski-Suomen ELY-keskus tiedottaa erikseen:

https://www.ely-keskus.fi/avustukset-ymparistokasvatus

Kuulutus ELY-keskuksista haettavista harkinnanvaraisista valtionavustuksista (Uudenmaan ELY-keskus) https://www.ely-keskus.fi/ymparisto-valtakunnalliset

Kuva%20joesta.
Kuva: Pasi Lempinen

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

• Rakennusperinnön hoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen: geologi Heini Loikkanen, 0295 021 229
• Rauhoitettujen lintujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy: ylitarkastaja Tommi Hautala, +358 50 396 4650
• Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Vesistön käyttö ja tulvariskien hallinta: erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, 0295 021 375 ja erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Kalataloudelliset kunnostukset: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, 0295 021 080
• Kuntien lähivirkistysalueiden kunnostus ja kehittäminen: ylitarkastaja Sofia Lardot, lahivirkistysaluetuki@ely-keskus.fi, 0295 021 173

Kuvat

Kuvassa on joki, johon on tehty patomuutoksia.
Avustusta vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan myöntää myös patomuutoksiin, joissa padon tilalle voidaan rakentaa esimerkiksi koskimainen rakenne. Kuva: Pasi Lempinen
Lataa
Kuva joesta.
Kuva: Pasi Lempinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

ELY-keskuksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Gång- och cykelleden på landsväg 140 mellan Skjutsvägen i Håkansböle i Vanda och Sibbovägen i Nissbacka har reparerats13.11.2024 14:09:00 EET | Pressmeddelande

Breddningen och förbättringen av gång- och cykelleden på Lahtisvägen (lv140) på avsnittet mellan Skjutsvägen i Håkansböle i Vanda och Sibbovägen i Nissbacka (Lv 152) har slutförts. Denna nästan 8 kilometer långa sträcka ligger i både Vanda och Sibbo. Projektet genomfördes gemensamt av NTM-centralen, Sibbo kommun, Vanda stad och Fintraffic Tie Oy.

Maantien 140 jalankulku- ja pyöräilyväylä kunnostettiin Vantaan Hakunilan Kyytitien ja Nikinmäen Sipoontien välillä13.11.2024 14:09:00 EET | Tiedote

Lahdentien (mt 140) jalankulku- ja pyöräilyväylän leventäminen ja parantaminen Vantaan Hakunilan Kyytitien ja Nikinmäen Sipoontien (Mt 152) välisellä osuudella on valmistunut. Tämä lähes 8 kilometrin mittainen osuus sijaitsee sekä Vantaan että Sipoon alueella. Hanke toteutettiin yhdessä ELY-keskuksen, Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Fintraffic Tie Oy:n kesken.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye