Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas— Metsämuseo Lusto metsäkeskustelun sillanrakentajana

Jaa
Metsämuseo Luston avajaiset.  Kuvassa etualalla Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Metsämuseo Luston avajaiset. Kuvassa etualalla Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista.

 – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana.

–Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski.

Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta

Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakunnallisena vastuumuseona ja foorumina, jossa eri sidosryhmät voivat pohtia ja jakaa omia käsityksiään metsistä. – Tähän liittyvät myös erilaiset hankkeemme, kuten "Määrittele metsä", jossa kutsumme kansalaisia ja eri toimijoita kertomaan, mitä metsä heille tarkoittaa.

–Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistaminen. Haluamme tarjota heille työkaluja ymmärtää metsän monimutkaista kokonaisuutta ja opettaa heitä arvostamaan metsien merkitystä niin ekosysteeminä, luonnonvarana ja -ympäristönä kuin myös osana suomalaista kulttuuria. Tämä ei koske vain museon fyysisiä näyttelyitä, koska tavoitamme vuosittain satoja tuhansia ihmisiä myös digitaalisten kanavien, kuten YouTuben, podcastien ja kokoelmatietokantojen, kautta.

Karhunkorva uskoo, että metsien jalostusarvo ei rajoitu pelkästään puun tuottamiseen tai taloudellisiin hyötyihin. – Yhtä tärkeää on se, että metsien henkinen ja kulttuurinen arvo ymmärretään. Metsät eivät ole pelkkää raaka-ainetta – ne ovat osa meidän identiteettiämme ja tapaamme olla yhteydessä luontoon. Tähän meidän tulee panostaa entistä enemmän, sillä metsän arvo on ihmisten mielissä ja sydämissä aivan yhtä paljon kuin metsäteollisuuden tuotteissa.

Metsäkulttuuri elää ja kehittyy ajassa

Lustossa on valmistunut museorakennuksen peruskorjaus ja näyttelyn kokonaisvaltainen uudistus. – Olemme päivittäneet koko museokonseptin. Tavoitteenamme on tarjota entistä monipuolisempi kokemus kävijöillemme, jossa he voivat tutustua metsän eri ulottuvuuksiin ja kokea, miten suomalainen metsäkulttuuri on kehittynyt ja muuttunut vuosikymmenien saatossa, sanoo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.

–Katse tulevaisuuteen tarkoittaa, että meidän on lisättävä metsäkulttuurin ymmärrystä. Meidän on nähtävä metsät kokonaisuuksina ja opittava ymmärtämään niiden syy-seuraussuhteita paremmin. Uskon, että tulevaisuudessa metsän jalostusarvo mitataan yhä enemmän sillä, miten hyvin ymmärrämme sen merkityksen yhteiskunnallemme ja ympäristöllemme.

Metsäkulttuuri ei ole Urosen mukaan vain historiaa, vaan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä osa elämäämme. – Luston tehtävä on olla mukana tässä kehityksessä ja tarjota välineitä, joilla jokainen meistä voi tutustua metsien moniin merkityksiin ja löytää oman suhteensa metsään.

Metsä360 palkinto 2024

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2024 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leena Paaskoski, leena.paaskoski@lusto.fi
Reetta Karhunkorva, reetta.karhunkorva@lusto.fi
Niina Uronen, niina.uronen@lusto.fi

Kuvat

Metsämuseo Luston avajaiset.  Kuvassa etualalla Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Metsämuseo Luston avajaiset. Kuvassa etualalla Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Metsä360 palkintoehdokas Puuppolan Suksi: Suksimaailman artesaanivalmistaja erottuu globaalissa markkinassa29.10.2024 07:40:00 EET | Artikkeli

Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe

Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja24.10.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka

Heikki Vedenojan Italia: Italian sekatyömies räätälöi matkoja ja tarjoaa arjen luksusta18.10.2024 08:20:00 EEST | Artikkeli

Pitkän uran myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana tehnyt Heikki Vedenoja vaihtoi yritysten suurasiakkaat Italian pikkukaupunkeihin 10 vuotta sitten. Hän on onnistunut yhdistämään vuosikymmenten kokemuksensa italialaiseen elämäntapaan ja rakentanut yrityksen, joka kattaa laajan kirjon palveluja räätälöidyistä matkoista loma-asuntojen välittämiseen sekä viinien ja oliiviöljyn maahantuontiin. Suomalaiset tekivät viime vuonna 300 tuhatta matkaa Italiaan, joka oli viidenneksi suosituin ulkomaan matkakohde. Italiasta tuli elämäntapa Italiasta on kasvanut Vedenojalle elämäntapa, joka on vähitellen muovautunut työn, kulttuurin ja luonnon kautta osaksi arkea. Yksi hänen vahvuuksistaan on maan laaja tuntemus Sisiliasta Dolomiiteille. - En suosittele mitään, mitä en ole nähnyt. Jokainen kohde on tarkkaan tutkittu, omistajat tavattu ja palvelut varmistettu, Vedenoja muistuttaa. Loma-asuntojen välittäminen alkoi pienestä etruskimuuriin rakennetusta asunnosta Toscanan Lucignanossa. Nyt hän toimii

Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye