Rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja auki Etelä-Savossa
ELY-keskuksissa avautuu 22.10. useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 2.12.

ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.
Säilytetään arvokasta rakennusperintöä jälkipolvillemme
Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään perinnön säilymistä rakennuksille kuuluvan arvon mukaisella tavalla. Avustettavan kohteen ei tarvitse välttämättä olla suojeltu tai satoja vuosia vanha, vaan potentiaalisia avustuskohteita tulee jatkuvasti lisää, kun rakennuskanta vanhenee. Sopivia korjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin kunnostamiseen sekä perinteisin menetelmin toteutettavien korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.
Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.
Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön
Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.
Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016. Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella saaristoa on Enonkoskella, Hirvensalmella, Mikkelissä, Puumalassa, Savonlinnassa ja Sulkavalla.
Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea
Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.
Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeilta toivotaan entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä sekä eri menetelmiä ja asiantuntemusta hyödyntävää suunnittelua. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, poistavat ravinteita vesistöistä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.
Avustusta ei voi käyttää maanparannusaineiden peltolevitykseen ja toimenpiteisiin, joihin on käytettävissä muuta julkista rahoitusta.
Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.
Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan
Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.
Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.
Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.
Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.
Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin
Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.
Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Löydät yhteystiedot tiedotteen lopusta.
Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.
Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta
aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille, mutta myös muille pohjavesialueille, joille kohdistuu runsaasti ihmistoiminnasta aiheutuneita paineita.
Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.
Avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen
ELY-keskuksesta voi hakea avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.
Avustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Ennalta ehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiivisen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita ja porojen vasotusaitauksiin tarvittavia materiaaleja sekä palveluja, kuten esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen aktiivista häirintää. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että ennaltaehkäisevien toimien arvioidaan vähentävän vahinkojen seurauksia sekä lieventävän niihin liittyviä riskejä, eikä toimiin ole saatu muuta julkista rahoitusta.
Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voivat hakea luonnolliset henkilöt ja muut yhteisöt. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.
Viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen kohdistuvaa avustusta voivat hakea luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yhteisöt.
Kaikkia edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen.
Avustuksia myös ympäristökasvatukseen, kuntien lähivirkistysalueiden kehittämiseen, tunturialueiden jätehuollon edistämiseen sekä vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen
Tänään avautuivat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joista vastuu-ELY-keskukset tiedottavat erikseen:
- Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustukset (ely-keskus.fi) (Keski-Suomen ELY-keskus)
- Avustus tunturialueiden jätehuollon edistämiseen (ely-keskus.fi) (Lapin ELY-keskus)
- Avustus kuntien lähivirkistysalueiden kunnostukseen ja kehittämiseen (ely-keskus.fi) (Uudenmaan ELY-keskus)
- Avustus vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen (ely-keskus.fi) (Etelä-Savon ELY-keskus)
Lisäksi edelleen on käynnissä jatkuva avustushaku muun muassa öljylämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille.
Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia.
Tarkemmat hakuohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.
Lisätietoja:
- Avustukset: www.ely-keskus.fi/rahoitus-ja-avustukset-ymparistovastuualue
- Valtakunnallinen ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus: https://www.ely-keskus.fi/ymparistoasiakaspalvelu
Rakennusperinnön hoidon avustus: kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Vikman 0295 024 193, assistentti Tiina Roitto 0295 024 227
Saariston ympäristönhoidon avustus: kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Vikman 0295 024 193, assistentti Tiina Roitto 0295 024 227
Vesien ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamisen avustus: vesistöasiantuntija Lasse Hämäläinen 0295 024 206, ryhmäpäällikkö Juho Kotanen 0295 024 192, vesistöasiantuntija Pekka Sojakka 0295 024 233, vesistöasiantuntija Marjo Tarvainen 0295 021 144, vesistöasiantuntija Inka Vesala 0295 024 208
Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö: vesitaloussuunnittelija Toni Paakkunainen 0295 024 025, ryhmäpäällikkö Varpu Rajala 0295 024 224
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat: pohjavesiasiantuntija Juha Rautio 0295 024 309, pohjavesiasiantuntija Panu Ranta 0295 026 220
Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy: luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Huovinen 0295 024 138
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kalataloudelliset kunnostukset: Pohjois-Savon ELY-keskus (Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakunnat)
Johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen, 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Olli Sivonen, 0295 024 540, olli.sivonen@ely-keskus.fi
Yhteyshenkilöt
Varpu Rajalajohtava vesitalousasiantuntija
Puh:0295 024 224varpu.rajala@ely-keskus.fiTietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savon elinkeinoelämän kasvuhalukkuus ei pääse realisoitumaan29.4.2025 10:17:19 EEST | Tiedote
Etelä-Savon elinkeinorakenteelle on tunnusomaista, että sen yrityskanta on mikro- ja pk-valtaista. Isoja suuryrityksiä maakunnassa on vain harvakseltaan. Tuoreen suhdannebarometrin mukaan maakunnan yritysten kasvuhalukkuus on maan keskiarvoa korkeampi ja yritysten suhdannenäkymät maan keskiarvoa positiivisemmat. Kasvuhalut eivät kuitenkaan näytä realisoituvan. Yhtenä kasvun haasteena on ulkopuolisen rahoituksen saatavuus. Kolme neljästä eteläsavolaisesta yrityksestä arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen viimeisen vuoden aikana.
Kangasvuokot aloittelevat kukintaansa Etelä-Savossa28.4.2025 12:50:51 EEST | Tiedote
Jo vuonna 1952 rauhoitettu ja uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokiteltu kangasvuokko aloittelee kukintaansa. Etelä-Savon ELY-keskus pyysi viime vuonna kansalaisia ilmoittamaan tietämistään kangasvuokkojen esiintymispaikoista. ELY-keskus sai ilahduttavasti tietoja useista aiemmin viranomaisen tietojen ulkopuolelle jääneistä esiintymispaikoista. Tiedossa olevia kangasvuokon esiintymispaikkoja voi edelleen ilmoittaa luonnonsuojeluasiantuntija Juho Kolehmaiselle osoitteeseen juho.kolehmainen@ely-keskus.fi
Etelä-Savossa työttömiä edelleen yli 7 00024.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 7 019, mikä on 757 henkilöä eli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 758. Työttömänä oli 12,6 % työvoimasta. Maaliskuun aikana kokonaan työttömien määrä laski reilulla sadalla ja lomautettujen määrä 54:llä. Lomautettujen miesten määrä laski helmikuusta 37:llä ja lomautettujen naisten 17:llä.
Etelä-Savon ELY-keskus jakoi avustuksia vesistöjen kunnostukseen23.4.2025 12:46:48 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa myönnettiin avustuksia vesistökunnostuksiin yli 300 000 euron edestä. Yhteensä avustushakemuksia tuli 17 kappaletta, joista 13 sai myönteisen avustuspäätöksen. Vesistöissä tehtävien toimenpiteiden lisäksi avustusta myönnettiin kolmelle valuma-aluelähtöiselle suunnittelu- ja toimenpidehankkeelle. Avustetuilla hankkeilla edistetään vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää ekologista tilaa.
Kevättulvat jäämässä pieniksi Etelä-Savossa16.4.2025 13:30:35 EEST | Tiedote
Lumet ovat miltei kokonaan sulaneet Etelä-Savossa, ja jäiden lähtö vesistöistä on alkamassa. Tulvat ovat jäämässä koko maakunnassa selvästi tavanomaista alemmaksi ja järvien tulvahuiput koetaan normaalia aiemmin. Talven mittaan lämpötilanvaihtelut sulattivat välillä lumia ja sateita saatiin vetenäkin, joten lumen vesiarvot ovat olleet keväällä tavanomaista alempia. Vähäsateinen kevät on myös osaltaan hillinnyt vedenpintojen nousua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme