Tampereen Energia lahjoittaa Ukrainaan siirrettävän lämpökontin

Ukrainan suurimmissa kaupungeissa taloja lämmitetään samankaltaisella kaukolämpöverkolla kuin Tampereella. Sodan aikana lämmöntuotantoyksiköitä on kuitenkin tuhottu, ja talven kynnyksellä on herännyt huoli lämmön riittävyydestä. Tampereen Energia lahjoittaa alueelle siirrettävän lämpökontin, joka paikkaa tuhoutunutta infrastruktuuria.

Kun kontti on saapunut Ukrainaan, sen käyttöönotto tapahtuu todella nopeasti ja siitä on apua heti.

– Siirrettävien lämpökonttien toimintaperiaate on yksinkertainen. Kontti viedään rekan kyydissä haluttuun paikkaan, jonka jälkeen se kytketään sähköihin ja siihen liitetään piippu ja öljysäiliö. Säiliö täytetään öljyllä, kontti liitetään kaukolämpöverkkoon ja virrat kytketään päälle. Siitä se lähtee lämmittämään, kertoo Tampereen Energian omaisuudenhallintapäällikkö Timo Heinonen.

Lahjoitettava lämpökontti on aikoinaan ollut käytössä Tampereen Energian omana varalämmönlähteenä, mutta enää sille ei ole tarvetta, sillä kaukolämmön verkoston rakentamisen toimintamalli on kehittynyt. Ennen lahjoitusta Tampereen Energia koekäyttää kontin ja poistaa omat erityisjärjestelmänsä.

– Kontin teho on kolme megawattia, ja kooltaan se on noin merikontin kokoinen. Sitä voi hyödyntää joko tukemaan osana kaukolämpöverkkoa, jos lämpö ei meinaa riittää, tai sitä voi ajaa omana saarekkeenaan. Sillä lämmittää esimerkiksi 15 isoa kerrostaloa tai se voi toimia sairaalan tai jonkun toisen alueen varatuotantoyksikkönä, Heinonen kertoo.

Siirrettävän lämpökontin lisäksi Tampereen Energialla käydään läpi myös muita mahdollisia lahjoituskohteita.

– Tarkistamme varastot ja teemme päätökset sen pohjalta. Kannustamme muitakin toimijoita tukemaan Ukrainaa, Heinonen sanoo.

Kaukolämpö toimii myös poikkeusoloissa

Lämmitysjärjestelmänä kaukolämmön vahvuus on sen monipuolisuus, joka korostuu erityisesti poikkeusoloissa.

– Sotatilanteessa häiriöt ovat isoja, ja jos lämmitys on yhden polttoaineen varassa, järjestelmä on haavoittuvainen. Esimerkiksi Ukrainassa sähköinfraa on tuhottu, ja sellaisessa tilanteessa muun muassa sähkölämmitys ja lämpöpumput eivät toimi. Mitä enemmän sähkötehoa käyttää sähköpulassa, sitä vähemmän aikaa sitä riittää, Timo Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan kaukolämpö ei ole samaan tapaan altis sähkökatkoille. Kaukolämmityksessä sähköä kuluu vain murto-osa muihin vaihtoehtoihin nähden, ja yleensä sähköä tuotetaan kaukolämmön tuotannon voimalaitoksissa. Kaukolämpö toimii myös tilanteessa, jossa sähköä on saatavilla lämmitettävällä kiinteistöllä vain osan vuorokaudesta. Se, miten lähelle normaalia lämmitystä tällöin päästään, riippuu lämmitysjärjestelmän mitoituksesta.

Paukkupakkasellakaan kaukolämmitys ei kokonaan keskeydy, vaikka lämmitettävässä kiinteistössä ei olisikaan saatavilla sähköä. Tällaisessa tilanteessa kaukolämpöjärjestelmä jaksaa lämmittää kerrostalojen alimpia kerroksia ainakin osittain.

Kaukolämpöverkkoon voidaan myös lisätä lämmönlähteitä mihin kohtaan verkkoa vain. Jos jonkun tietyn alueen pääputki tuhoutuisi, alueelle jäävään verkkoon voidaan lisätä esimerkiksi juuri Ukrainaan lähtevän kontin kaltainen lisäenergialähde. Kaukolämmön toimituksen riskejä vähennetään muun muassa useammalla putkireitillä, hajautetulla tuotannolla ja pumppaamoilla, useammalla energialähteellä sekä ylikapasiteetilla.  

– Huoltovarmuuden kannalta kaukolämpö on ylivoimaisesti paras järjestelmä, Heinonen summaa.

Kiova on Tampereen ystävyyskaupunki. Ystävyyskaupunkisuhteen solmimisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta.

Tampereen Energian Ukrainaan lahjoittama lämpökontti

• Kooltaan noin merikontin kokoinen
• Painaa 16,5 tonnia
• Teho 3 megawattia
• Polttoaineena öljy
• Kattaa esimerkiksi 15 kerrostalon lämmöntarpeen