Hallituksen satojen miljoonien TKI-potista sosiaalihuollolle 1,3 miljoonaa – tavoite vaikuttavista palveluista karkaa

Hallitus on päätynyt vähentämään osaamiskeskusten määrää ja lisäksi leikkaamaan näiden rahoitusta yli 60%:lla rahoituksen perustasosta. Rahoituksen radikaalin vähentymisen vuoksi esimerkiksi Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos on ilmoittanut käynnistävänsä muutosneuvottelut Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa.  

Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on merkittävä rooli osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ja siten palveluiden vaikuttavuutta parantavassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokokonaisuudessa (TKI). Itse asiassa osaamiskeskukset muodostavat ainoan valtakunnallisen sosiaalihuollon TKI-rakenteen.   

Sosiaalialan osaamiskeskuksista annetun lain mukaan osaamiskeskuksen yhtenä tehtävänä on nimenomaan sosiaalialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toteuttaminen. 

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää osaamiskeskusten tilannetta huolestuttavana. Järjestö painottaa, että osaamiskeskusten riittävällä rahoituksella vältetään lopulta kustannusten kasvua ja varmistetaan, että annettavat sosiaalipalvelut perustuvat tutkittuun tietoon.

– Hallitus odottaa, että hyvinvointialueet pystyvät säästämään 870 miljoonaa euroa parantamalla palveluiden vaikuttavuutta. Näiden säästöjen saavuttamiseksi hallituksen tulisi hengiltä säästämisen sijaan tukea sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakennetta, joka on jo olemassa sosiaalialan osaamiskeskusten kautta. Hallitus käyttää satoja miljoonia TKI-rahaa tällä vaalikaudella. Sosiaalihuollon TKI-rakenne on saamassa potista naurettavan 1,3 miljoonaa euroa, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.    

Samoilla linjoilla on myös sosiaalialan osaamiskeskusjohdon puheenjohtaja Torbjörn Stoor. 

– Lakisääteisten sosiaalialan osaamiskeskusten perustoiminnan valtionavustuksen leikkaus on ensinnäkin valtavan iso. Toiseksi leikkaus tehdään erittäin kriittisenä ajankohtana. Osaamiskeskusten pitäisi ryhmittyä ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille ja saada uusia tehtäviä vanhojen säilyessä. Sosiaalihuollon kehittäminen on tämän lisäksi juuri nyt heikoissa kantimissa, kun tuotannossa ei ole valtakunnallista kehittämisohjelmaa, Stoor sanoo.

– Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat hämmentyneitä myös siitä, että vaikka pääministeri Orpon hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti TKI-toimintaa, ei tämä näytä koskevan sosiaalihuollon lakisääteistä kehittämistoimintaa. Eduskunnalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa asian edistämiseen ja korjaamiseen, Stoor jatkaa.

Talentia muistuttaa myös, että sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat siltana hyvinvointialueiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.   

– Sosiaalialan osaamiskeskukset voisivat oikein resursoituna koordinoida hyvinvointialueiden sekä korkeakoulujen yhteistyötä sosiaalihuollon palvelujärjestelmää tukevassa tutkimuksessa. Nyt edellytykset tähän tuhotaan, Karsio sanoo.