Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
”Pohjoismaihin matkailtiin kymmenyksen enemmän kuin edelliskesänä, kun taas Etelä-Eurooppaan suuntautuneiden matkojen määrä väheni saman verran. Esimerkiksi Norjaan tehtiin enemmän kesämatkoja kuin Espanjaan tai Kreikkaan”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo täsmentää.
Vielä vuosi sitten tilanne olin varsin toisenlainen.
"Etelä-Euroopan lämpöön matkailtiin runsaasti koronapandemian jälkeen, erityisesti kesällä 2023, jolloin alueelle suuntautuneita matkoja tehtiin lähes 0,8 miljoonaa. Menneenä kesänä kiinnostus naapurimaita kohtaan lisääntyi, ja varsinkin Norjan matkat erottuvat joukosta reilun 40 %:n kasvulla edelliskesään verrattuna.”
Kaikkiaan ulkomaanmatkoista reilu puolet eli 1,6 miljoonaa matkaa suuntautui Pohjoismaihin tai Viroon. Ruotsin suosio kasvoi 5 % ja Viron pysyi ennallaan. Yöpymisen sisältäneiden Viron matkojen määrä väheni, mutta päivämatkojen ja -risteilyjen suosio kasvoi lähes 40 %.
"Risteilyjen edullinen hinta voi olla syy päivämatkojen runsaaseen kasvuun. Hotellien hinnat Virossa alkavat olla jo lähellä Suomen hintatasoa, mikä saattaa näkyä yöpymisen sisältäneiden Viron-matkojen määrän vähenemisenä”, Laalo summaa.
Mökkeilyn suosio kasvatti kotimaan matkailulukuja
Myös kotimaassa lomailtiin edelliskesää enemmän. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi lähes kaikkiin maakuntiin. Suurimmista maakunnista erottuivat kuitenkin Uusimaa reilun kymmenyksen kasvulla ja Varsinais-Suomi viidenneksen kasvulla.
Ilmaismajoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin noin 7,8 miljoonaa, mikä on 15 % enemmän kuin edelliskesänä. Kasvu tarkoittaa käytännössä mökkeilyn suosion nousua.
"Suurin kotimaanmatkailun ja erityisesti ilmaismajoituksessa yöpymisen piikki oli toisena koronavuonna eli vuonna 2021. Kesällä 2021 ilmaismajoituksen sisältäneiden matkojen määrä kasvoi 29 %. Tuolloin matkoja tilastoitiin 9,8 miljoonaa. Vastareaktio tälle tuli toissa vuonna, jolloin kotimaanmatkailu notkahti alaspäin pariksi kesäksi”, Laalo kuvailee.
"Maksullisen majoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kuluneena kesänä 3,0 miljoonaa. Myös näiden matkojen määrä väheni parina edeltävänä kesänä, ja menneenä kesänä määrä lähti taas pieneen kasvuun.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marianne LaaloYliaktuaari
Puh:029 551 3496marianne.laalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
KORJAUS aamun uutiseen: Suomen väkiluku kasvoi 32 120 hengellä vuonna 20244.4.2025 08:37:56 EEST | Tiedote
Tämänaamuisessa uutisessa kerrottu luku Suomen väkiluvun kasvusta oli virheellinen. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 32 120 hengellä, ei 32 137:llä, kuten uutisessa kerrottiin.
Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää4.4.2025 08:03:32 EEST | Tiedote
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa2.4.2025 08:02:22 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.
Joka kuudes ei äänestänyt yksissäkään viime vuosien vaaleista – ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat31.3.2025 14:14:45 EEST | Tiedote
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Korkeasti koulutetuista selvä enemmistö kuuluu yhä ammattiliittoon – työntekijäammateissa eri tilanne26.3.2025 09:14:10 EET | Tiedote
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme