Vaasa tähtää vuonna 2025 positiiviseen tulokseen – ilman veronkorotuksia

- Edessä on tiukka vuosi, mutta kaupungilla on hyvä muutoskyky ja olemme reagoineet nopeasti sekä sopeuttaneet toimintaamme uuteen rahoitustilanteeseen, tiivistää kaupunginjohtaja Tomas Häyry vuoden 2025 talouden näkymiä.

Tiukkaan vuoteen sisältyy useita muutoksia, valtion ja kansainvälisen talouden epävarmuutta sekä kuntatalouden haasteita.

- Kuntatalouden tilanne heikkenee jo vuonna 2024, kun viime vuoteen kohdistuneet poikkeukselliset verorahoituserät poistuvat vahvistamasta kuntataloutta. Tulopuolella päänvaivaa tuottavat ensi vuonna negatiiviset sote-erät valtionosuuksissa, rakennusalan heikko suhdanne sekä tyhjät kiinteistöt, sanoo talous- ja strategiajohtaja Cecilia Raunio.

Keväällä 2024 valtuustossa päätetyt säästötoimenpiteet ovat kriittisessä roolissa talousarvion kannalta.

- Emme pääse plussan puolelle ilman tasapainottamisohjelman toteutusta. Talousarvio 2025 tähtää positiiviseen tulokseen ja siihen, että alijäämää ei pääse syntymään. Tähän pyritään erityisesti säästöillä ja suurempien osinkojen avulla. Suunta on oikea ja veroprosentteja ei esitetä nostettavaksi, Häyry jatkaa.

Oman mausteensa vuodelle 2025 tuovat alue- ja kuntavaalit sekä näiden myötä tehtävä kaupunkistrategian päivitystyö.

Vuoden 2025 luvut lyhyesti

Kaupungin toimintamenoiksi arvioidaan vuonna 2025 noin 341,3 miljoonaa euroa ja toimintakatteeksi 203,2 miljoonaa euroa. Verrattuna vuoteen 2024 nousua on 4,4 ja 4,6 prosenttia.

Toimintatuottoja odotetaan noin 137,4 miljoonaa euroa, mikä on 3,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Tuottoihin ja menoihin vaikuttavat tasapainottamistoimenpiteiden lisäksi TE-palveluiden siirto kaupungille. Osinko- ja korkotuottoja odotetaan noin 15,7 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksia odotetaan 51 miljoonaa euroa ja verotuloja yhteensä 183 miljoonaa euroa.

- Kuntien verotuloihin ovat vaikuttaneet koko maassa muun muassa ansiotulovähennyksen poisto kunnallisverotuksesta. Valtionosuuksiin vaikuttavat muun muassa sote-erät, TE-uudistus ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusleikkaukset, Raunio sanoo.

Tilikauden tulokseksi tavoitellaan noin 200 000 euroa ja kertyneeksi ylijäämäksi vähintään 16,5 miljoonaa euroa. Lainaa kaupungilla on 2025 vuoden lopussa noin 6000 euroa / asukas.

Veroprosentti pidetään 8,4 prosentissa, eikä muitakaan veroja esitetä nostettavaksi.

Suurimpana muutoksena työllisyyspalvelut

Talousarvio vuodelle 2025 on laadittu niin, että keväällä 2024 päätetyissä säästöissä pysytään. Tällöin merkittäviä uusia säästötoimenpiteitä ei näillä näkymin tarvittaisi vuodelle 2025. Mikäli kaupunginvaltuusto kuitenkin esittää lisämenoja, on menot katettava tuloilla tai etsittävä vaihtoehtoisia säästöjä.

Tasapainotuksen keskiössä on muun muassa palveluverkon tehostaminen, ennakoiva henkilöstösuunnittelu sekä hallinnon tehostus.

- Valtuutetuilta on tullut toivetta muun muassa hallinnon tehostamisesta, mikä näkyy kuntalaisille uusina sähköisinä palveluina sekä pyrkimyksenä niin sanottuun yhden luukun periaatteeseen. Lisäksi kyberturvallisuuteen panostetaan lisää. Hallinnossa tähtäimenä on myös tekoälyn käytön laajentaminen, Raunio kertoo.

Uuden Pohjanmaan työllisyysalueen aloitus TE-palveluiden siirtyessä valtiolta kunnille luo sekä mahdollisuuksia että haasteita.

- Työllisyyspalveluiden menot näyttävät olevan valtiolla mitoitettu alakanttiin eli valtio ei rahoita niin paljon näitä palveluita jatkossa kuin olisi tarve. Tämä edellyttää palveluiden edelleen kehittämistä. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kaupungille voi ainakin pitkällä aikavälillä lisätä työllisyyttä sekä parantaa kotoutumista, ja voivat näin vaikuttaa positiivisesti myös kaupungin ja seudun vetovoimaisuuteen, Raunio jatkaa.

Kaupunkiympäristön toimialalla jatketaan työtä kestävän liikkumisen edistämisen ja hiilineutraalisuustavoitteiden parissa. Myös useita rakennushankkeita nytkähtää eteenpäin.

- Haasteeksi nousevat materiaalien hintojen ja ylläpitokulujen nousu sekä tyhjäksi jäämässä olevat sote-kiinteistöt. Myös uusi maankäyttö- ja rakennuslaki luo sekä haasteita että mahdollisuuksia. Positiivisena asiana nostaisin Vaasan veden uuden Pilvilammen vedensuodatuslaitoksen, joka parantaa talousveden laatua, Raunio tiivistää.

Valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat koko kaupunkiin. Peruspalveluiden valtionosuudet laskevat kaksi prosenttia, ja kulttuurilaitosten osalta valtionosuudet vähenevät vieläkin tuntuvammin. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta leikataan noin miljoona euroa.

- Osittain nämä leikkaukset on jo huomioitu tämän vuoden säästöpäätöksissä muun muassa tiivistämällä Vamian toimintaa Sampo-kampukselle. Toisaalta montaa koulu- ja päiväkotirakennusta korjataan tai rakennetaan ja perusopetuksesta on pyritty leikkaamaan mahdollisimman vähän. Valtionosuuksien leikkauksia kulttuurilaitoksille ei ole kohdistettu lisäsäästövaatimuksena kaupungin omiin kulttuurilaitoksiin, kertoo Raunio.

Elinvoimaa investoinneilla

Useat vuodelle 2025 osuvat investoinnit tai niiden aloitukset kasvattavat Vaasan elinvoimaa, vetovoimaa ja vaasalaisten hyvinvointia.  Väestönkasvu on Vaasassa ollut positiivista ja vuoden 2025 lopussa kaupunki ennustaa väkiluvukseen 69 270 asukasta.

Merkittävimmät investoinnit ja menoerät 2025:

• Päiväkodit ja kouluhankkeet (Isolahden koulu, Onkilahden yhtenäiskoulu, Keskustan yhtenäiskoulu, Palosaaren päiväkoti, Kasarmin päiväkoti) yhteensä (16,77 milj. e)
• Työllisyyspalveluiden hoito ja kehitys (15,2 milj. e)
• Pilvilammen vesilaitoksen uusi otsonointi- ja aktiivihiilivedensuodatuslaitos (5 milj. e)
• Sataman väylän levennys ja ruoppaus (4 milj. e)
• Kestävän liikkumisen hanke Suvilahden raitti (1 milj. e)
• Uusi kirjastoauto (500 000 e)
• Puistot (440 000 e)
• Katuvalaistuksen saneeraus (400 000 e)
• Sähköinen asiointi ja digitaaliset palvelut (280 000 e)
• Pesäpallokentän kunnostus (300 000 e)
• Kyberturvallisuuden kehittäminen (100 000 e)
• Merikaarron päiväkoti siirtyy uusiin vuokratiloihin (nettomenolisäys +300 000 e / vuosi)
  
  

Joitakin investointeja on jouduttu säästösyistä siirtämään. Esimerkiksi Variskan yhtenäiskoulun hanketta, sataman terminaalin korjausta ja Sepänkyläntien parantamista lykätään vuodella. Tekojääradan toteutus pesäpallokentälle siirtyy vuoteen 2029.

Kokonaisuudessaan Vaasan elinvoima ja vetovoima ovat hyviä. Kaupunki kasvaa sekä väkimäärältään että yritysten investointien kautta, mikä aiheuttaa positiivista painetta kuntatalouden näkökannalta.

- Kaupunki kamppailee positiivisten kasvukipujen kanssa tiukassa taloudellisessa tilanteessa, mutta siitä huolimatta usko tulevaisuuteen ei horju, koska vihreän siirtymän kautta Vaasa tulee pärjäämään myös tulevaisuudessa hyvin, kiteyttää kaupunginjohtaja Häyry vuoden 2025 tunnelmat.

Talousarvioesitys vuodelle 2025 on julkaistu kaupunginhallituksen 28.10. pidettävän kokouksen esityslistan liitteisiin osoitteessa https://tweb.vaasa.fi

Talousarvio käsitellään kaupunginhallituksessa 28. lokakuuta ja kaupunginvaltuustossa 11. marraskuuta.

 

Tunnusluvut 2025

• asukasmäärä (ennuste 31.12.2025) 69 270
• tilikauden tulosennuste 211 000 € 
• kertynyt ylijäämä 16,5 M € 
• toimintakate 203,2 M €
• tuloveroprosentin tuotto 15 M € 
• valtionosuudet 51 M €
• investointien tulorahoitus 55,9 % 
• verotulot yhteensä 183 M € 
• toimintamenot 341,3 M € 
• lainakanta 6 069 € /asukas 

 

Esitetyt veroprosentit (%)

• tuloveroprosentti 8,4
• yleinen kiinteistövero 1,25
• maapohjan kiinteistövero 1,30
• vakituinen asuinrakennus 0,50 
• muu asuinrakennus 1,10
• voimalaitos 3,10 
• rakentamaton rakennuspaikka 4,00