Saaristomeren tilan kehityksessä valon pisaroita

28.10.2024 09:18:34 EET | Varsinais-Suomen ELY-keskus | Tiedote

Jaa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uusien selvitysten mukaan Saaristomeren tilan heikkeneminen olisi ulkosaaristossa paikoin pysähtynyt ja levämäärät kääntyneet laskuun. Muutos on selvin Kihdin eteläosassa. Sisä- ja välisaaristossa vastaavaa muutosta ei ole havaittavissa.

Kuva 1. Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53). — Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53).

Paikallinen ravinnekuormitus kyseisellä alueella on vähäistä. Muutoksen syynä saattaa olla pintavirtauksien vaihtelu. Mallinnustulosten mukaan vuoden 2015 jälkeen Saaristomeren pintakerroksen nettovirtaus kääntyi etelään. Tämän seurauksena fosforia alkoi poistua pintakerroksesta kohti Itämeren pääallasta. Muutoksen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta se voi johtua ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Samaan aikaan myös klorofyllipitoisuus alkoi laskea Kihdin eteläosassa. Klorofyllipitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja se on keskeinen rehevöitymisen indikaattori vesienhoidon ja merenhoidon tila-arvioissa

Meren virtauksilla on merkittävä vaikutus veden sekoittumiseen ja sitä kautta toteutuneeseen veden laatuun. Vesimassojen sekoittuessa, vähäravinteisempi vesi saattaa korvata ravinteikasta pintavettä, niin kuin ulkosaaristossa näyttäisi paikoin käyneen. Valitettavasti vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun hapettomilta pohjilta kumpuaa pintakerrokseen leville käyttökelpoista fosforia. Yhä matalammat alueet ovat muuttuneet hapettomiksi, mikä luo kasvavan riskin etenkin Saaristomeren sisäosille. Sisäisen kuormituksen mekanismien ja virtauksissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen vaativat vielä lisätutkimusta, jotta voimme valita ja kohdentaa toimenpiteitä oikein.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut selvityshanketta Saaristomeritiedon vaikuttavuuden lisääminen, joka on saanut Varsinais-Suomen liiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Hankkeen tuloksia on julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja niitä esitellään tänään (28.10.2024 klo 13 alkaen) asiantuntijoille järjestettävässä työpajassa. Alueemme korkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen osaamisen yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia Saaristomeren rehevöitymishaasteeseen.

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Harri Helminen, 0295 022 865,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

ympäristö luonnonvarat saaristomeri a-klorofylli ravinnekuormitus akke-rahoitus varsinais-suomen ely-keskus varsinais-suomen liitto fosfori itämeri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Leuto ja sateinen talvi kurittavat maanteitä6.2.2025 09:20:00 EET | Tiedote

Poikkeuksellisen leuto talvi ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat tuoneet haastetta päällysteiden kunnon ylläpitoon. Vallitsevat sääolosuhteet ovat aiheuttaneet runsaasti päällystevaurioita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Reikien paikkaaminen on haastavaa märissä olosuhteissa, mutta ylläpidossa tehdään kaikki voitava, jotta tiellä liikkuminen olisi turvallista.

Mer än 63 miljoner euro investerades i jordbruket i Egentliga Finland förra året med stöd av landsbygdsfinansieringen4.2.2025 14:39:34 EET | Pressmeddelande

Året 2024 var fartfyllt på jordbruken i Egentliga Finland. Investeringar för över 63 miljoner euro gjordes med stöd av EU:s landsbygdsfinansiering. Dessutom började 42 unga personer som jordbrukare med hjälp av startstödet.

Varsinais-Suomen maatalouteen investoitiin viime vuonna maaseuturahoituksen tuella yli 63 miljoonaa euroa4.2.2025 14:39:34 EET | Tiedote

Vuosi 2024 oli Varsinais-Suomen maatiloilla vauhdikas. Investointeja tehtiin EU:n maaseuturahoituksen tuella yli 63 miljoonan euron edestä. Lisäksi 42 nuorta ryhtyi viljelijäksi aloitustuen avulla.

16 miljoner euro tillgängliga för finansiering av våtmarker29.1.2025 08:16:18 EET | Pressmeddelande

Våtmarker är speciella livsmiljöer som har så omfattande och mångsidig nytta att man stöder anläggning och skötsel av dem med EU:s jordbruks- och landsbygdsfinansiering. På Koskis gård i Bjärnå i Salo har våtmarken varit till nytta för både miljön och jordbruket.

Kosteikkorahoitusta tarjolla 16 miljoonaa euroa29.1.2025 08:16:18 EET | Tiedote

Kosteikot ovat erityisiä elinympäristöjä, joiden hyödyt ovat niin mittavat ja moninaiset, että niiden perustamista ja hoitoa tuetaan EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella. Salon Perniössä sijaitsevalla Kosken kartanolla kosteikosta on ollut hyötyä sekä ympäristölle että maataloudelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme