Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa
Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Koronapandemia nosti julkiseen keskusteluun henkisen huoltovarmuuden ja resilienssin käsitteet. Viime aikoina kulttuurin merkitystä resilienssille eli selviytymiskykyisyydelle on käsitelty muun muassa taiteen rahoitusleikkausten yhteydessä. Selviytyminen on suhteissa tapahtuva prosessi, johon arkinen kulttuuri ja sen kertomukset vaikuttavat monin tavoin.
Kulttuurin avulla välitetään hyvään elämään liittyviä arvoja ja arvostuksia. Kun ihminen kertoo vaikeista kokemuksistaan, hän hyödyntää kulttuurisesti tarjolla olevia tarinoita. Toisaalta taide ja kulttuuri, kuten musiikki, televisiosarjat tai vaikkapa julkkisten elämäntarinat tarjoavat vertaistukea ja voimaa hankalissa elämäntilanteissa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen tutki kulttuurintutkimusta ja sosiaalityötä yhdistävässä väitöskirjassaan populaarikulttuurin merkityksiä selviytymisen ilmiön rakentumisessa. Kaartisen tutkimusaineistona olivat Metsolat-televisiosarja, iskelmälaulaja Katri Helenan julkinen persoona sekä kansalaisaktivistien yhteisöpuutarhaprojekti. Tutkimus valaisee selviytymistä monitieteisenä ilmiönä ja käsitteenä sekä tekee näkyväksi kulttuurin eri merkityksiä sosiaalityön yhteydessä.
Vaihtoehtoiset tutkimusmenetelmät ovat eettinen valinta
Kaartisen omakohtainen kirjoittamistyyli ja kokeellinen tutkimusote poikkeavat tavanomaisesta väitöskirjasta. Omista kokemuksista kertominen on menetelmällinen valinta. Taustalla on ajatus siitä, että yksilökokemukset kertovat aina myös niitä ympäröivästä kulttuurista. Voidaan puhua myös vakiintuneita tiedon tuottamisen tapoja täydentävästä ”toisesta tiedosta”.
– Väitöskirjan tekeminen tarkoittaa tutkijan työn opettelemista. Valmiista tutkimusraportista jätetään yleensä pois koetut harhapolut ja epävarmuudet. Halusin kuitenkin kertoa avoimesti prosessiin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja hankaluuksista. On tärkeää tehdä näkyväksi, kuinka monenlaiset asiat vaikuttavat uuteen tutkimukseen, Kaartinen sanoo.
Kaartinen toteaa tutkimuksessaan, että sosiaalityön ja kulttuurintutkimuksen kaltaisilla aloilla on erityinen eettinen vastuu pyrkiä muuttamaan tieteellisiä käytäntöjä nykyistä kestävämmiksi. Kun tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos, tulisi myös tutkimusta tehdä toisin, esimerkiksi paikallista tietoa arvostaen.
Kaartisen tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisen sosiaalityön praksiksesta, joka tarkoittaa tietoista toimintaa ja maailman muuttamista kulttuurintutkimuksen ja sosiaalityön poliittisia perinteitä yhdistämällä.
Lahdessa ja Hyrynsalmella asuva Kaartinen työskentelee tällä hetkellä nykytaidetta, tiedettä ja ekologisia kysymyksiä yhdistävän Mustarinda-seuran toiminnanjohtajana ja Sinipyrstö-hankkeen projektipäällikkönä.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartisen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kehkeytyvä selviytyminen ja toinen tieto: kulttuurisen sosiaalityön kompilaatio tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11. klo 12, Päätalon salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emerita Helmi Järviluoma, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimii professori emeritus Mikko Lehtonen, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiLinkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uudet molekyylidiagnostiset menetelmät antavat vaihtoehtoja tuberkuloosin pikadiagnostiikkaan13.3.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Filosofian lisensiaatti Bruno Luukinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erilaiset molekyylidiagnostiset testit soveltuvat tuberkuloosin ja ympäristömykobakteeri-infektioiden laboratoriodiagnostiikkaan. Toisin kuin viikkoja kestävässä mykobakteeriviljelyssä, molekyylidiagnostiset pikatestit mahdollistavat tuberkuloosin toteamisen samana päivänä näytteenotosta.
Väitös: Digitaaliset alustat muuttavat kuntien toimintaa12.3.2025 16:02:20 EET | Tiedote
Kaisu Sahamies tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka kuntien käyttämät digitaaliset alustat muuttavat julkista hallintaa ja laajentavat yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimus osoittaa, että alustojen toimintalogiikan hyödyntäminen julkisella sektorilla voi edistää resurssien tehokasta käyttöä ja vahvistaa kuntalaisten toimijuutta. Samalla se tuo mukanaan merkittäviä haasteita, erityisesti johtamisen ja osallisuuden näkökulmasta.
Uusi tutkimus tarjoaa mahdollisuuden omaishoitajien tilanteen parantamiseen12.3.2025 10:58:17 EET | Tiedote
Väestön ikääntyessä nopeasti ja sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien vähentyessä omaishoidon merkitys kasvaa. Nykyisten arvioiden mukaan Suomessa yli miljoona henkilöä auttaa läheistään selviytymään arjessa. Omaishoitajista valtaosa on naisia, monet ovat iäkkäitä ja omaishoidon yleisin syy on hoidettavan läheisen muistisairaus.
Väitös: Kolmasosa iäkkäistä käyttää vältettäviksi luokiteltuja lääkkeitä – kotihoidossa kiinnitettävä huomiota asiakkaisiin, joiden kognitio on heikentynyt12.3.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Vanhetessa elimistön muutokset herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Siksi tiettyjä lääkkeitä olisi syytä välttää iäkkäillä potilailla. Proviisori Jasmin Paulamäki osoitti väitöstutkimuksessaan, että vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden käyttö on yleistä Suomessa. Lisäksi hän osoitti, kuinka ongelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden jatkuvuudessa haastavat ikääntyneen väestön lääkehoidon laatua.
Uusi hanke tähtää reiluun rekrytointiin tekoälyn tuella11.3.2025 11:57:29 EET | Tiedote
Rekrytointia toteutetaan verkossa yhä enemmän tekoälyn ja digitaalisten työvälineiden tuella. Helmikuussa 2025 käynnistyvä Reilu rekrytointi -hanke tarjoaa rekrytointiammattilaisille tukea siihen, miten tekoälyä ja digityökaluja kannattaa hyödyntää varmistamaan entistä yhdenvertaisempaa rekrytointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme