Korjattu tiedote: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea
Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Korjaus 28.10.2024 klo 11.17 julkaistuun tiedotteeseen: ensimmäisessä tekstikappaleessa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvuprosentit olivat väärin. Oikea tieto on: hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.
Vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus oli 1 934 ppb (tilavuuden miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun pitoisuus 336,9 ppb. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.
Hiilidioksidia kerääntyy ilmakehään nopeammin kuin koskaan ihmisen olemassaolon aikana. Hiilidioksidin määrä on kasvanut 11,4 prosenttia vuodesta 2004, jolloin sen pitoisuus ilmakehässä oli 377,1 ppm.
Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
Vuosi 2023 oli 12. peräkkäinen vuosi, jolloin hiilidioksidin kasvu oli yli 2 ppm. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.
“Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä. Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Annalea Lohila.
Kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu näkyy myös Suomessa
WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin -koosteen luvut perustuvat maailmanlaajuiseen Global Atmosphere Watch (GAW) -ilmakehän seurantaohjelmaan. GAW-asemaverkosto seuraa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia eri puolilla maailmaa. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.
Maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä näkyy myös Suomen kasvihuonekaasumittauksissa. Ilman hiilidioksidipitoisuus on kohonnut Pallaksen mittausasemalla keskimäärin noin 2 ppm (tilavuuden miljoonasosaa) vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Aseman mittauksissa näkyvät selvästi myös vuodenajat: kasvukauden aikana metsien ja muun kasvillisuuden yhteyttäminen sitoo ilmakehästä hiiltä, mutta muina vuodenaikoina hiiltä vapautuu takaisin ilmakehään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yksikön päällikkö Annalea Lohila
Ilmastojärjestelmätutkimus
Ilmatieteen laitos
p. 0295 395 498, annalea.lohila@fmi.fi
Linkit
- WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin (englanniksi)
- WMO:n tiedote (28.10.2024): Greenhouse gas concentrations surge again to new record in 2023 (englanniksi)
- Ilmatieteen laitoksen tiedote (10.9.2024): Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia
- Ilmatieteen laitos: Ilmakehän ja ekosysteemien huippututkimusasema Pallaksella
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Jari-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja suuressa osassa maata22.11.2024 14:29:39 EET | Tiedote
Keskiviikosta 20.11. alkaen Suomessa vaikuttanut myrskymatalapaine aiheutti runsaasti pelastustoimen tehtäviä sekä sähkökatkoja maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle asti.
Lumimyrsky saapuu Suomeen etelästä keskiviikkona – vaikutuksia jo aamuliikenteessä19.11.2024 16:10:38 EET | Tiedote
Ajokeli muuttuu jo keskiviikkoaamuna huonoksi etelästä alkaen. Samalla tuuli voimistuu niin merellä kuin maalla. Vaikutuksia on odotettavissa laajalti.
Lumipyry muuttaa ajokelin erittäin huonoksi keskiviikkoillasta alkaen18.11.2024 14:00:09 EET | Tiedote
Hankala ajokeli haittaa laajalti erityisesti torstain aamuliikennettä.
Itämeren rannikkoalueet voivat olla ilmakehän hiilidioksidin lähde13.11.2024 09:10:00 EET | Tiedote
Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.
Laivaliikenteen ilmapäästöt voidaan arvioida menetelmällä, joka hyödyntää tietoja laivasta ja olosuhteista12.11.2024 09:06:00 EET | Tiedote
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikko Heikkilä tutki väitöstyössään laivaliikenteen ilmapäästöjen mallintamista menetelmällä, jossa hyödynnetään tietoja laivasta ja vallitsevista olosuhteista. Tulokset auttavat arvioimaan entistä tarkemmin laivaliikenteen päästöjä ja ihmisten altistumista ilmansaasteille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme