Korjattu tiedote: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea
Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Korjaus 28.10.2024 klo 11.17 julkaistuun tiedotteeseen: ensimmäisessä tekstikappaleessa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvuprosentit olivat väärin. Oikea tieto on: hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.
Vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus oli 1 934 ppb (tilavuuden miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun pitoisuus 336,9 ppb. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.
Hiilidioksidia kerääntyy ilmakehään nopeammin kuin koskaan ihmisen olemassaolon aikana. Hiilidioksidin määrä on kasvanut 11,4 prosenttia vuodesta 2004, jolloin sen pitoisuus ilmakehässä oli 377,1 ppm.
Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
Vuosi 2023 oli 12. peräkkäinen vuosi, jolloin hiilidioksidin kasvu oli yli 2 ppm. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.
“Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä. Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Annalea Lohila.
Kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu näkyy myös Suomessa
WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin -koosteen luvut perustuvat maailmanlaajuiseen Global Atmosphere Watch (GAW) -ilmakehän seurantaohjelmaan. GAW-asemaverkosto seuraa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia eri puolilla maailmaa. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.
Maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä näkyy myös Suomen kasvihuonekaasumittauksissa. Ilman hiilidioksidipitoisuus on kohonnut Pallaksen mittausasemalla keskimäärin noin 2 ppm (tilavuuden miljoonasosaa) vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Aseman mittauksissa näkyvät selvästi myös vuodenajat: kasvukauden aikana metsien ja muun kasvillisuuden yhteyttäminen sitoo ilmakehästä hiiltä, mutta muina vuodenaikoina hiiltä vapautuu takaisin ilmakehään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yksikön päällikkö Annalea Lohila
Ilmastojärjestelmätutkimus
Ilmatieteen laitos
p. 0295 395 498, annalea.lohila@fmi.fi
Linkit
- WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin (englanniksi)
- WMO:n tiedote (28.10.2024): Greenhouse gas concentrations surge again to new record in 2023 (englanniksi)
- Ilmatieteen laitoksen tiedote (10.9.2024): Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia
- Ilmatieteen laitos: Ilmakehän ja ekosysteemien huippututkimusasema Pallaksella
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Arktinen merijää kutistui syyskuussa vuosikymmenelle tyypilliseen laajuuteen31.10.2024 08:21:32 EET | Tiedote
Vuonna 2024 arktisen merijään laajuus oli pienimillään 11. syyskuuta, jolloin jään peittämä ala oli 4,28 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on kuudenneksi pienin mittaushistoriassa ja lähes sama kuin viime vuoden syyskuussa.
Lumisateet heikentävät ajokeliä loppuviikosta30.10.2024 13:42:22 EET | Tiedote
Talvisempiin ajokeleihin on syytä varautua lähipäivinä maan keskiosassa ja paikoin myös etelässä.
Hyviä uutisia ilmanlaadusta: elohopeapitoisuudet ovat laskeneet Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla18.10.2024 16:22:54 EEST | Tiedote
Ilmakehän elohopeapitoisuudet ovat laskeneet pohjoisella pallonpuoliskolla jopa kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Elohopean väheneminen on hyvä uutinen, mutta herättää samalla kysymyksiä siitä, miksi globaalit päästötiedot kertovat päinvastaista.
Viime yönä koettiin auringonpilkkujakson toiseksi voimakkain aurinkomyrsky11.10.2024 14:45:04 EEST | Tiedote
Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta alkanut geomagneettinen myrsky jäi hieman heikommaksi kuin toukokuinen äitienpäivän myrsky. Tällä kertaa revontulet piileksivät Suomessa enimmäkseen pilvien takana.
Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta10.10.2024 13:56:52 EEST | Tiedote
Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme