Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat siis keskimäärin 14,6 % vähemmän kuin suomalaistaustaiset, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Hanna Jokimäki ja Johanna Arvonen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Tieto perustuu palkkarakenne-tilastoon.
Ulkomaalaistaustaiset myös sijoittuvat useammin palkkatasoltaan alempiin ammattiryhmiin kuin suomalaistaustaiset, kirjoittajat toteavat.
”Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kuitenkin kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret”, Arvonen ja Jokimäki kirjoittavat.
Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset vuonna 2022. Vielä vuonna 2019 ja sitä edeltävinä vuosina eroa ei ollut juuri lainkaan. Taustalla on muun muassa se, että ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat vuonna 2022 suomalaistaustaisia suuremmat kahdessa ulkomaalaistaustaisten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden yleisimmässä ammattiryhmässä[JA4] : 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.
Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin.
”Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio, 47,07 euroa, oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien 43,46 euroa. Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat”, kirjoittajat toteavat.
Palkkarakenne-tilaston tiedot viittaavat myös siihen, että moni korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ei työllisty koulutustaan vastaavaan ammattiin. Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee toimistosiivoojana 28-kertaisella todennäköisyydellä verrattuna suomalaistaustaiseen korkeakoulutettuun, vaikka osuus onkin silti vain 3,9 %.
”Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia.”
Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna JokimäkiYliaktuaari
Puh:0295 513 939hanna.jokimaki@stat.fiJohanna ArvonenYliaktuaari
Puh:0295 513 752johanna.arvonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Teollisuustuotanto kasvaa jo neljättä kuukautta peräkkäin – uudet tilaukset sen sijaan laskussa8.11.2024 08:01:18 EET | Tiedote
Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjattu tuotanto on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä kuukautta vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Syyskuussa kasvoivat erityisesti metsäteollisuus ja sähkö- ja elektroniikkateollisuus.
Vanhojen asuntojen hinnanlasku hidastui heinä-syyskuussa, asuntokauppa piristyi29.10.2024 08:01:31 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.
Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan25.10.2024 08:00:43 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla24.10.2024 08:03:34 EEST | Tiedote
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä24.10.2024 08:01:04 EEST | Tiedote
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme