Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle

Jaa

Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.

Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.

Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille.  Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.

Nostoja Niinistön raportin teemoista

Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:

Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan. 

Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta  - myös yritykset -  on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.

EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä 

EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.

Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.

Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.

Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.

EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen

Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:

  • Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
  • Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
  • Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.


Lisätiedot:


Arviot EU-prosessiin liittyen:

EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat

Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämä YK:n ilmastokokouksessa: Pariisin tavoitteista ei ole varaa pakittaa, valtioiden on koottava rivinsä8.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Suomalainen elinkeinoelämä etenee ilmastokäänteessä ja samaa odotetaan valtioilta. Maailmanpolitiikan jännitteet eivät saa vaarantaa ihmiskunnalle välttämättömän ilmastokäänteen edistämistä COP29-kokouksessa. EK vie Bakuun myös viestiä suomalaisyritysten ilmastoratkaisuista ja esittelee toimialojen vähähiilisyystiekarttoja. YK:n ilmastokokous COP 29 järjestetään Bakussa 11. – 22.11. Kokouksen sisällössä korostuvat ilmastotoimien rahoitus ja investoinnit, joissa myös elinkeinoelämän rooli on keskeinen. EK toivoo kokoukselta lopputulosta, joka osoittaisi valtioiden yhä pitävän kiinni Pariisin sopimuksen kunnianhimon tasosta, kiteyttää EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Bakusta tarvitaan uskottavat askelmerkit kohti seuraavaa COP30-kokousta Brasiliassa vuonna 2025. Nyt pitää kaikin keinoin edetä sitä kohden, että valtiot pääsisivät ensi vuonna sopuun päivitetyistä ilmastositoumuksista, jotka ovat riittävän kunnianhimoisia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.” Kokoust

Pasi Kangas on Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija6.11.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjä Pasi Kangas on valittu Vuoden 2024 omistajanvaihdosasiantuntijaksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamisessa. Valinnan teki valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi perustuen omistajanvaihdoskonferenssin osallistujien ehdotuksiin. Kunniakirjan luovutti 6.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies seuraavin perusteluin: ”Pasi Kangas on tehnyt pitkään töitä sitoutuneesti ja pyyteettömästi yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi. Hän on kollegojen arvostama rautainen ammattilainen, joka on vuosien mittaan ollut toteuttamassa useita konkreettisia työkaluja, jotka helpottavat omistajanvaihdosprosessia ja jotka ovat myös levinneet valtakunnalliseen käyttöön. Pasi myös tekee työtään aina myönteisellä, yrityslähtöisellä otteella ja on esimerkillisesti rakentanut yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä”. Valinta todella lämmit

Tutkimus: Yritysten omistajanvaihdosten näkymät parantuneet ja lopettamisaikomukset vähentyneet6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristyneet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen. Omistajanvaihdoksen edessä olevat 60 vuotta täyttäneet yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen. Joka viides kuitenkin arvioi, että yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Suomessa on kymmeniä tuhansia pk-sektorin yrityksiä, jotka pitäisi saada yrittäjän ikääntymisen takia lähivuosina siirtymään uuden vetäjän vastuulle joko yrityskaupan tai perheen sisäisen sukupolvenvaihdoksen kautta. Muussa tapauksessa vaarana on yritystoiminnan päättyminen ja työpaikkojen menettäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita oman yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan siitä luopuessa: 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle (44 % vuonna 2021). 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen eli

Muutoksia EK:n organisaatiossa: Juho Mäki-Lohiluomasta Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja, Hallinto-vastuualueen johtajana jatkaa Tommi Toivola5.11.2024 09:31:20 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Lainsäädäntö ja hallinto -vastuualue jaetaan kahdeksi eri vastuualueeksi vuoden 2025 alusta alkaen. Juho Mäki-Lohiluoma nimitetään Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtajaksi, Tommi Toivola jatkaa Hallinto-vastuualueen johtajana. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye