Arktinen merijää kutistui syyskuussa vuosikymmenelle tyypilliseen laajuuteen
Vuonna 2024 arktisen merijään laajuus oli pienimillään 11. syyskuuta, jolloin jään peittämä ala oli 4,28 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on kuudenneksi pienin mittaushistoriassa ja lähes sama kuin viime vuoden syyskuussa.
Yhdysvaltalaisen National Snow and Ice Data Center -tutkimuslaitoksen (NSIDC) mukaan arktisen merijään pienin laajuus saavutettiin tänä vuonna 11. syyskuuta. Jään laajuudeksi on määritelty alue, jolla jää peittää vähintään 15 % meren pinnasta, ja se määritetään kaukokartoitussatelliittien mittauksista. Tänä vuonna satelliittihavainnoissa oli katkos syyskuussa lähellä pienimmän laajuuden ajankohtaa, joten määrityksessä on jonkin verran epävarmuutta.
Keskimääräinen arktisen merijään laajuus kuluvan vuoden syyskuussa oli 4,8 miljoonaa neliökilometriä.
”Syyskuun keskimääräinen laajuus on viidenneksi pienin mittaushistoriassa ja tyypillinen tälle vuosikymmenelle, jolloin jään laajuus on pysynyt vuoden 2012 ennätyksellisten lukemien yläpuolella, mutta selvästi alle vuosien 1991–2020 mediaanin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Seppänen.
Arktisen merijään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa
Arktisen merijään vuosi 2024 alkoi suurimmalla jään laajuudella 12 vuoteen ja laajuus pysytteli vuosikymmenelle keskimääräisenä. Jään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa päätyen kolmanneksi pienimpään päivittäiseen laajuuteen kuun lopussa. Sulaminen hidastui jälleen syyskuussa ennen kuin kääntyi kasvuksi kuun lopussa.
Arktisen merijään laajuus vaihtelee huomattavasti vuoden aikana: se on tavallisesti suurimmillaan maalis-huhtikuussa ja pienimmillään syyskuussa. Normaaliin ilmastolliseen vaihteluun kuuluvat erot yksittäisten vuosien välillä. Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta arktisella alueella.
Merijään kokonaismäärä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen pientä
Kun arktinen merijää oli pohjoisessa suppeimmillaan, Etelämannerta ympäröivä merijää saavutti vuoden suurimman laajuutensa. Se oli jo toista vuotta peräkkäin epätavallisen pieni. Toisin kuin suurimman osan mittaushistoriaa supistunut arktinen merijää, Etelämannerta ympäröivän jään laajuus pieneni vain marginaalisesti vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen sen laajuus on jatkuvasti pysynyt keskimääräistä pienempänä.
”Arktisen merijään tavanomaisen alkuvuoden taituttua vähäjäisemmäksi kesäksi, merijään kokonaismäärä onkin ollut lähellä viime vuoden ajankohtaan nähden ennätyksellisen pientä laajuutta”, Jaakko Seppänen toteaa.
Yhteyshenkilöt
Tutkija Jaakko Seppänen
Ilmatieteen laitos
puh. 050 513 1711, jaakko.seppanen@fmi.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Lumisateet heikentävät ajokeliä loppuviikosta30.10.2024 13:42:22 EET | Tiedote
Talvisempiin ajokeleihin on syytä varautua lähipäivinä maan keskiosassa ja paikoin myös etelässä.
Korjattu tiedote: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea28.10.2024 12:28:45 EET | Tiedote
Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.
Hyviä uutisia ilmanlaadusta: elohopeapitoisuudet ovat laskeneet Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla18.10.2024 16:22:54 EEST | Tiedote
Ilmakehän elohopeapitoisuudet ovat laskeneet pohjoisella pallonpuoliskolla jopa kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Elohopean väheneminen on hyvä uutinen, mutta herättää samalla kysymyksiä siitä, miksi globaalit päästötiedot kertovat päinvastaista.
Viime yönä koettiin auringonpilkkujakson toiseksi voimakkain aurinkomyrsky11.10.2024 14:45:04 EEST | Tiedote
Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta alkanut geomagneettinen myrsky jäi hieman heikommaksi kuin toukokuinen äitienpäivän myrsky. Tällä kertaa revontulet piileksivät Suomessa enimmäkseen pilvien takana.
Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta10.10.2024 13:56:52 EEST | Tiedote
Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme