Tampereen yliopisto

Tampereella keskustellaan kestävästä kriminaalipolitiikasta

Jaa

Kriminologian päivillä kuullaan esityksiä rikollisuuden ilmenemisestä, ennaltaehkäisystä ja kestävästä kriminaalipolitiikasta. Päivät keräävät 31.10–1.11 yhteensä 250 osallistujaa Tampereen yliopistoon. Tanskalainen professori Peter Fallesen tarkastelee kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden vaikuttavuutta, sillä rikoskäyttäytymistä edeltää usein asiakkuus lastensuojelussa.

Sumea kuva kaupungin kadusta illalla, valot loistavat taustalla.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Lapsena kaltoinkohtelua kokeneet syyllistyvät tutkimusten mukaan muita lapsia todennäköisemmin myöhemmin elämässään rikoksiin. Lapsille suunnatuissa palveluissa ilmenee siirtymä, jossa lapset nähdään aluksi riskissä olevina ihmisinä ja tämän jälkeen itse riskin tuottajina. Tanskalainen professori Peter Fallesen esittää, että palvelujärjestelmä ei ole silloin onnistunut tehtävässään, kun valtaosa rikoksilla oirehtivista nuorista on jo tuttuja asiakkaita esimerkiksi lastensuojelun palveluissa.

Fallesen perustaa väitteensä tanskalaisiin tutkimuksiin, joita hän esittelee Kriminologian tutkimuspäivien yhtenä pääpuhujana Tampereen yliopistossa. 

Kriminologian päivät keräävät Tampereen yliopistoon yhteensä 250 ihmistä keskustelemaan kriminologisesta tutkimuksesta. Päivien teemana on "Tieto, toiminta ja yhteistyö: kohti kestävää kriminaalipolitiikkaa". Tapahtumassa korostetaan yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointia sekä vuoropuhelua, jota käydään tutkimuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kolmannen sektorin välillä.

Vaikka professori Fallesenin tutkimukset eivät perustu suomalaiseen aineistoon, uskoo päivien järjestämisestä vastaava kriminologian ja kriminaalipolitiikan professori Noora Ellonen niiden vastaavan hyvin Suomen tilannetta. Ellosen mukaan myös Suomessa on tarkasteltava kriittisesti lastensuojelun ja muiden rikoksia tehneille nuorille palveluita tuottavien tahojen vaikuttavuutta. 

– Tehokas rikoskäyttäytymisen ehkäisy vaatii tukipalveluilta nykyistä varhaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa puuttumista. Se tarkoittaa lasten suojelemista, mielenterveyden tarpeiden huomioimista sekä muille ja itselle vahingollisen käyttäytymisen vähentämistä samanaikaisesti, sanoo professori Ellonen Tampereen yliopistosta.

Nuoret henkirikoksen uhrit jakavat usein sosiaalisen ympäristön tekijän kanssa

Suomessa on viime aikoina kuollut vuosittain väkivallan seurauksena keskimäärin 13 alle 30-vuotiasta (18–29 v.) nuorta. Tutkijatohtori Iina Sahramäki Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista haastatteli tutkimuksessaan nuorien henkirikoksen uhrien omaisia. 

Läheisten jakamat uhrien elämäntarinat kuvaavat teini-iän haasteita, aikuisuuteen astumisen epävakautta sekä haparointia tuen vastaanottamisessa ja saamisessa. Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että uhrien elämäntyyli on johdattanut heidät samaan sosiaaliseen ympäristöön henkirikoksen tekijän kanssa.

– Mikään ei poista henkirikoksen tekijän loputonta vastuuta teostaan. Voimme kuitenkin ennaltaehkäistä vakavaa väkivaltaa kokonaisvaltaisemmin, jos ymmärrämme paremmin myös uhrin elämänpolkuja, jotka kuljettivat hänet samaan paikkaan väkivallan tekijän kanssa, Sahramäki sanoo.

Sahramäen tutkimus on osa Ulos epätoivosta -tutkimushanketta, jossa etsitään ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi. 

Tekoälypohjaiset chattibotit voivat madaltaa kynnystä hakea apua

Hanna Mielismäen väitöskirjan alustavat tulokset osoittavat, että chattibotit sopivat ensivaiheen tukijärjestelmäksi väkivaltaa kokeneille ja täydentäväksi työkaluksi ammattilaisille. Niitä voidaan hydyntää väkivallan tunnistamiseen.

– 24/7 chatbotit eivät mitenkään korvaa viranomaiskontakteja väkivaltatyössä. Ne voivat kuitenkin toimia merkittävänä tiedon välittäjänä ja tukena sekä väkivaltaa kokeneille että heitä työssään kohtaaville, toteaa Mielismäki.

Mielismäki tutkii väitöskirjassaan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisen eettisiä kysymyksiä väkivaltatyön palvelujärjestelmässä. Tutkimus on osa ISEDA EU Horizon -hanketta, jossa on mukana yhdeksän Euroopan maata ja 15 osahanketta. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään pelillistämistä ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja väkivallan vastaiseen työhön.

Tutustu Kriminologian päivien ohjelmaan ja esitysten abstrakteihin 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimuspäivistä ja kriminologiasta:
Professori Noora Ellonen, noora.ellonen@tuni.fi, 050 318 2509

Tutkimusten tekijöiltä aiheistaan:
Iina Sahramäki, iina.sahramaki@helsinki.fi, 029 412 0870
Hanna Mielismäki, hanna.mielismaki@tuni.fi, 050 576 2521

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita31.10.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.

Väitös: Kulttuurisen selviytymisen ymmärtäminen vaatii yhteisöllistä tietoa29.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote

Ihmisten selviytymistä ja selviytymiskykyisyyttä lähestytään usein yksilötason ilmiönä. Selviytymisellä on kuitenkin myös kulttuurinen ulottuvuutensa, joka tulee huomioida ekologisessa siirtymässä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Miina Kaartinen syventyi väitöstutkimuksessaan selviytymiseen monitieteisenä ilmiönä. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsennys kulttuurisesta sosiaalityöstä.

Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote

Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.

Tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilainen taitaa robolukutaidon24.10.2024 14:38:59 EEST | Tiedote

Robottilukutaito on tulevaisuuden taito. Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelurobotteja käytetään muun muassa opastustehtävissä, etähoidossa, kuntoutuksen apuna ja logistisissa tehtävissä. Terveydenhuollossa sovelletut robotit eivät vaadi vain digilukutaitoa, vaan erityistä robolukutaitoa, jossa robotin kanssa työskentelevä osaa paitsi toimia digitaalisessa ympäristössä, myös lukea laitetta.

Maailman ensimmäinen sähkötön kosketuslevy vie anturiteknologian äärimmäisiin olosuhteisiin24.10.2024 09:40:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen pehmeän kosketuslevyn, joka tunnistaa kosketuksen voiman, pinta-alan ja sijainnin ilman sähköä. Laite hyödyntää pneumaattisia kanavia, mikä mahdollistaa sen käytön esimerkiksi magneettikuvauslaitteissa ja muissa olosuhteissa, joihin sähköiset laitteet eivät sovellu. Myös pehmeät laitteet, kuten pehmorobotit ja kuntoutuksen apuvälineet, hyötyvät uudesta teknologiasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye