Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti
Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.
Panssarilaiva Ilmarinen upposi 13.9.1941. Tällä hetkellä arvioidaan, että sen tankeissa on yhteensä 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä.
Tutkimusmatkan tulokset hylyn kunnosta ja polttoainetankkien sijainnista auttoivat ymmärtämään, miten parhaiten saadaan polttoaine poistettua turvallisesti. Tällä hetkellä hylky vuotaa pari pisaraa minuutissa. Hylyn pinnassa on paksuhko korroosiokerros. Yhtenä riskinä niittaamalla valmistetussa rungossa on sen katkeaminen, jolloin voisi syntyä isompi öljyvahinko. Tämä olisi erityisen tuhoisaa läheiselle Saaristomeren kansallispuiston luonnolle.
Hylyn nykytilanteen selvittämiseen käytettiin ROV:ia (engl. remotely operated vehicle) sekä sukeltajia. ROV:t ovat ns. sukellusrobotteja, joita käytetään vedenalaisten kohteiden paikantamiseen ja kuvaamiseen. ROV-kuvaamisen avulla kartoitettiin öljyä sisältävien tankkien sijainnit, mikä helpottaa mahdollista tulevaa öljyntyhjennysoperaatiota. Kuvausten avulla tarkasteltiin myös hylyn rungon kuntoa ja siinä olevia vaurioita. Tutkimusvälineinä käytettiin myös kauko-ohjattavia kuvauslaitteita, hydroakustisia laitteistoja ja ultraäänimittauksia.
Suomen ympäristökeskuksen projektipäällikkö Tommi Kontto valaisee tutkimusmatkan tuloksia seuraavasti: ”Hylyn pinnasta poistettiin korroosiota muutamasta kohdasta ja sen alta tuli esiin ehjää teräspintaa. Runko on koottu niittaamalla, korroosio voi vaikuttaa eri tavalla saumojen niitteihin ja teräslevyihin. Ilmarisen polttoainetankeissa oleva öljy on riski herkälle ja haavoittuvaiselle Itämerelle. Tutkimustulosten perusteella arvioimme, että hylyn polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti ennen kuin tankeista vuotava öljy aiheuttaa suurempaa vaaraa meriluonnolle.”
Tutkimuspaikalla pidettiin hiljainen hetki menehtyneiden merisotilaiden muistoksi
Kun Ilmarinen törmäsi merimiinaan Utön edustalla 13.9.1941, onnettomuudessa menehtyi 271 merisotilasta. Tutkimusta suunniteltaessa oli tärkeää huomioida myös hautarauha. Sukelluksia suunniteltaessa on keskusteltu Ilmarisen perintöä vaalivan panssarilaivojen perinneyhdistyksen, puolustusvoimien hengellisen työn sekä hautarauhasta vastaavan aluehallintoviraston kanssa. Kyseiset tahot eivät nähneet estettä tutkimuksen toteuttamiseen. Ennen operaation alkua tutkimuspaikalla pidettiin hiljainen hetki menehtyneiden merisotilaiden muistoa kunnioittaen.
Hylyn sisällä oleviin tiloihin, missä on vainajia, ei sukellettu. Hylkyyn ei kajottu vaan sen rungon rakennetta tutkittiin päällisin puolin.
Hylyn polttoainesäiliöiden tyhjennys suunnitteilla vuosille 2025–2026
Ympäristöministeriö edistää yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Ilmarisen polttoainesäiliöiden tyhjennystä viranomaistyönä. Tavoitteena on tyhjentää hylky öljystä vuosien 2025–2026 aikana. Hylyn saneerausta rahoitetaan ympäristöministeriön Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta (2023–2027). Ohjelma toteuttaa Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitetta vesien ja Itämeren suojelemiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi Kontto, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 278
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme