Perhejärjestöt: Lapsia ei synny vain ydinperheisiin tai parisuhteisiin

Matalasta syntyvyydestä ollaan usein huolissaan erityisesti väestöllisen huoltosuhteen näkökulmasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhejärjestöt muistuttavat, että yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi keskittyä lapsitoiveiden toteutumisen mahdollistamiseen erilaissa elämäntilanteissa. 

Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluvat muun muassa Adoptioperheet ry, Sateenkaariperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka, Suomen Uusperheiden liitto, Perhehoitoliitto ja Yhden vanhemman perheiden liitto.  

Lapsen voi saada myös ilman parisuhdetta 

THL:n tutkimuksen mukaan alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Järjestöjen mukaan lapsitoiveet jäävät liian usein toteutumatta yhteiskunnan puutteellisen tuen vuoksi.  

–  On äärimmäisen tärkeää, että jo nuoret tietävät kaikista erilaisista mahdollisuuksista lapsiperheellistyä, ja että kaikki lapsiperheellistymisen tavat ovat yhtä hyväksyttyjä ja niitä tuetaan. On tärkeää, että on saatavilla tarpeeksi saavutettavaa tietoa esimerkiksi itsellisestä vanhemmuudesta ja kumppanuusvanhemmuudesta sekä hedelmöityshoidoista, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio. 

Kumppanuusvanhemmuus on vanhemmuuden jakamista ilman rakkaussuhdetta. Kumppanuusvanhemmuus on aina ollut tavallista sateenkaari-ihmisten keskuudessa, mutta se yleistyy myös muiden lapsiperheellistymisvaihtoehtona. 

– Rotkirchin selvityksessäkin todetaan, että parisuhteisiin syntyy vähemmän lapsia ja suhteet purkautuvat herkemmin. Parisuhteen puuttumisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa lapsitoiveista luopumista. Voimme tarjota enemmän tietoa ja tukea erilaisille lapsiperheellistymisvaihtoehdoille, toteaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.  

Järjestöt toivovat, että erityisesti nuorten kanssa työskentelevät sekä sote-alan ammattilaiset lisäävät tietojaan erilaisista lapsiperheellistymisen vaihtoehdoista. Tietoa on tarjolla esimerkiksi sähköisessä perhekeskuksessa (omaperhe.fi). Järjestöt peräänkuuluttavat myös yhteiskunnan tukea, esimerkiksi julkisten hedelmöityshoitojen tarpeeseen vastaavaa rahoitusta sekä hoitojen sallimista kumppanuusvanhemmille.  

Sijaissynnytys auttaisi monia  

Itselliseksi vanhemmaksi haluavilla ei joko omasta toiveesta tai toiveistaan huolimatta ole kumppania. Lahjasoluhoidot voivat mahdollistaa itsellisen vanhemmuuden kohdullisille. Hedelmöityshoidot eivät ole kuitenkaan mahdollisia itsellisesti lasta toivoville miehille. Tämän vuoksi järjestöt ajavat ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamista. 

– Sijaissynnytys rajattiin Rotkirchin selvityksen ulkopuolelle, koska osuus syntyneiden määrästä on alle prosentin. Sijaissynnytyksen ollessa laitonta emme kuitenkaan tiedä, paljonko sillä voitaisiin lisätä lapsitoiveiden toteuttamista. Sijaissynnytys on yksi harvoista mahdollisuuksista esimerkiksi itsellisten miesten, miesparien ja transnaisten sekä kohduttomien ja useita keskenmenoja kokeneiden saada lapsi. Siksi sen laillistamisella olisi suuri merkitys lapsiperheellistymismahdollisuuksien tarjoamisessa yhä useammalle, sanoo Jämsä.  

Hedelmöityshoidot ovat kannatettava investointi 

Rotkirchin selvitysten mukaan hedelmöityshoidoilla on jo nyt suuri merkitys Suomen syntyvyydelle: ilman hedelmöityshoitoja syntyvyys olisi vuonna 2023 ollut alle 1,20 nykyisen 1,26 sijasta.  

– Merkittävä asia, jonka Suomen hallitus voisi tehdä syntyvyyden parantamiseksi olisi panostaa hedelmöityshoitoihin. Jo 10 miljoonaa euroa julkisiin hoitoihin tekisi hoitojonoille ihmeitä, mutta on suhteellisen pieni summa valtion budjetissa. Tällä hetkellä lahjasoluhoitoihin on noin 1–1,5 vuoden jonot, ja osalla lasta toivovista hoitojen ikäraja ehtii täyttyä jonossa.  Tämä on epäoikeudenmukaista, toteaa Savio.  

Perhejärjestöt kiittävät yksityisellä puolella tehtävien hoitojen Kela-korvausten palauttamisesta. Järjestöt toivovat, että korvaus kattaa myös itselliset ja sateenkaariparit, jotka tällä hetkellä ovat jäämässä korvausten ulkopuolelle. Julkisen puolen lahjasoluhoitoihin hakeutuvista nämä ryhmät kattavat noin 95 prosenttia. Myös Rotkirchin selvityksessä todetaan, että lahjasoluhoidoilla sai vuonna 2022 alkunsa jo 718 lasta. Järjestöt toteavat, että ilman kaikkia kohderyhmiä kattavaa Kela-korvausta voi kymmeniä, ellei jopa satoja, lapsitoiveita jäädä toteutumatta. 

Moni lapsiperheellistyy uuden suhteen myötä 

Järjestöt muistuttavat, että lapsiperheellistymistä ei tapahdu vain lapsen syntymän yhteydessä. Suomessa on noin 50 000 uusperhettä, joissa on kirjoilla vähintään yksi lapsi.  

– Monet lapsiperheellistyvät löytäessään uuden kumppanin, jolla on jo lapsia. Uusperheet yleistyvät, mikä on tärkeää tunnistaa kaikissa yhteiskunnan rakenteissa ja tuissa. Uusperheissä on esimerkiksi kohonnut eroriski, johon on tärkeää osata puuttua, muistuttaa Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo. 

Monet tuntevat adoption mahdollisuuden, mutta myös tuki- tai sijaisvanhemmuus on yksi lapsiperheellistymisen tapa.  

– Varsinkaan nuori aikuinen ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että oma perhe voisikin muodostua tai kasvaa tätä kautta Sijaisvanhemmuus on haastavaa, mutta myös antoisaa, ja sitä kannattaa ainakin harkita, jos haluaa olla tärkeä aikuinen lapselle tai nuorelle, muistuttaa Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju.  
 
Monimuotoisuuden esiintuominen vähentäisi paineita 

Rotkirchin selvityksen mukaan lapsitoiveen toteuttamista siirretään tulevaisuuteen muun muassa sopivan kumppanin puuttumisen tai uraan, toimeentuloon ja elämäntilanteeseen liittyvien odotusten vuoksi.  

Järjestöt painottavat, että perheiden ja lapsiperheellistymisen moninaisuutta esiin tuomalla voisivat helpottua monien paineet siitä, mitä elämässä pitäisi tapahtua ennen lapsitoiveiden toteuttamista.  

– Jos jo nuorille olisi itsestään selvää, että lapsen voi yhtä lailla saada yksin, kumppanuusvanhemman kanssa tai vaikka opiskeluaikana, ja näihin on tarjolla sekä hyväksyntää että yhteiskunnan tukea, ei lapsitoiveiden kanssa välttämättä odotettaisi yhtä pitkään, toteaa Monimuotoiset perheet –verkoston johtava asiantuntija Emma Kolu. – Elämähän yllättää usein myöhemminkin, esimerkiksi eroina, vuorovanhemmuuksina ja uusperheellistymisinä, tai työuran muutoksina, miksi se ei voisi olla monimuotoista jo lapsiperheellistymisvaiheessa? 

Järjestöjen mukaan olisi tärkeää vahvistaa paitsi nuorten tietoa erilaisista lapsiperheistä, myös tulevaisuudenuskoa ja tunnetaitoja.  

– Tunnetaitojen opetus auttaa sekä suhteiden muodostamisessa, eroriskin ennaltaehkäisyssä että vanhemmuudessa. On myös tärkeää, että nuoret voivat luottaa riittävään toimeentuloon ja yhteiskunnan turvaverkkoihin, jotta lapsiperheellistymistä uskalletaan edes harkita, muistuttaa Kolu.  

Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteena on, että kaikki perheet ja lapsiperheellistymisen tavat olisivat yhtä arvokkaita, arvostettuja ja yhdenvertaisessa asemassa Suomessa. Tähän voivat verkoston mukaan vaikuttaa niin lainsäädännön esteet ja mahdollisuudet, palveluiden rajaukset ja saatavuus sekä työelämän rakenteet ja käytännöt.